Jalkautuvan nuorisotyön tukeminen Keravalla vapaaehtoistyöllä ja kolmannen sektorin sekä vanhempainyhdistysten toimijoilla

Tiistai 15.11.2022 - Tuomo Suihkonen

Puheeni kaupunginvaltuustossa 14.11.2022

Arvoisat kaupunginjohtaja, valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja keravalaiset

Roudman-kulttuuri on tullut myös Keravalle. Nuorten joukkioiden, ryhmittymien, nuorisojengien aiheuttama rikollisuus, ryöstöt, pahoinpitelyt ovat nousseet tietoisuuteemme. Ongelma on valtakunnallinen. Näitä tapahtuu muissakin radanvarsikunnissa ja -kaupungeissa, ei pelkästään Keravalla. Kuitenkin on selvää, että kun ongelmat tulevat omassa kotikaupungissa lähelle, se vaikuttaa turvallisuudentunteeseemme ja aiheuttaa huolta keravalaisissa perheissä, isissä ja äideissä, kaupungin työntekijöissä, kaikissa keravalaisissa. 

Kysymys kuuluukin, mitä voisimme yhdessä tälle ongelmalle tehdä? Isien ja äitien kontaktointi ja tuki neuvolasta alkaen on tärkeää. Kun jokainen äiti ja isä jaksaa pitää omista lapsistaan huolen, sillä on iso merkitys. Varhainen puuttuminen, koulutuksen resurssit varhaiskasvatuksesta alkaen on keskeistä. Tämän lisäksi voisimme yhdessä miettiä uusia toimintatapoja, jotka voisivat tukea nuorisopalveluiden jalkautuvaa työtä.

Keravan nuorisopalvelut ovat tehneet ja tekevät korvaamatonta työtä lastemme ja nuortemme eteen. Voisiko kolmas sektori ja vapaaehtoistyö olla tukemassa tätä hienoa kaduilla tehtävää työtä? Olen tehnyt valtuustoaloitteen, että tehdään Keravan kaupungin puolesta selvitys, voisivatko esim. vanhempainyhdistykset, Saapas- ja Walkers-toiminta, SPR:n toimijat olla yhteistyöstä mukana tukemassa jalkautuvaa nuorisotyötä? Samalla voitaisiin kartoittaa, voisivatko Keudan kasvatus- ja ohjausalan perus-, ammatti- ja erikoistumistutkintoa  suorittavat opiskelijat ja opettajat olla yhteistyössä Nuorisopalveluiden kanssa kouluttamassa vapaaehtoistyöntekijöitä jalkautuvaan nuorisotyöhön.

Keravan nuorisopalvelut ovat tehneet ja tekevät korvaamatonta työtä lastemme ja nuortemme eteen. Voisiko kolmas sektori ja vapaaehtoistyö olla tukemassa tätä hienoa kaduilla tehtävää työtä? Olen tehnyt valtuustoaloitteen, että tehdään Keravan kaupungin puolesta selvitys, voisivatko esim. vanhempainyhdistykset, Saapas- ja Walkers-toiminta, SPR:n toimijat olla yhteistyöstä mukana tukemassa jalkautuvaa nuorisotyötä? Samalla voitaisiin kartoittaa, voisivatko Keudan kasvatus- ja ohjausalan perus-, ammatti- ja erikoistumistutkintoa  suorittavat opiskelijat ja opettajat olla yhteistyössä Nuorisopalveluiden kanssa kouluttamassa vapaaehtoistyöntekijöitä jalkautuvaan nuorisotyöhön.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Roadman-kulttuuri, jalkautuva nuorisotyö, kolmas sektori, Saapas-toiminta, Walkers-toiminta, SPR, vanhempainyhdistykset

Turvallisuuden tunne puhuttaa Keravalla

Perjantai 4.11.2022 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.11.2022

Kolumni Turvallisuuden tunne puhuttaa Keravalla

 

Turvallisuus on asia, joka on noussut viimeisen vuoden aikana pääteemaksi erityisesti Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen ja Ukrainan sodan vuoksi. Samaan aikaa turvallisuus ja turvattomuuden tunne on valitettavasti ollut keskustelunaiheena myös kotikaupungissani Keravalla. 

 

Keravan kohdalla on viime aikoina puhuttu huolestuneena erityisesti vanhempien suulla roudman kulttuurin rantautumisesta tänne. On valitettavaa, että on tullut ilmi useampia tapauksia, joissa nuorisoryhmittymä tai ”jengi”, miksi ikinä sitä kutsummekaan, on pahoinpidellyt ihmisiä sairaalakuntoon ja ryöstellyt lapsia ja nuoria kaduilla. Näissä tapauksissa ovat tekijät olleet nuoria 12-18 vuotiaita, siis iältään vielä lapsia ovat monet näistä nuorisorikollisista. 

 

Asia on noussut nyt esille ja ilmiö varmasti on aiheuttanut ihmetystä ja jopa turvattomuuden kokemusta meissä tavallisissa keravalaisissa. Vanhemmat ovat lähestyneet kaupunginvaltuutettuja. Kaupungin johto ja turvallisuusjohtaja ovat tehneet parhaansa. On lisätty kameroita ja tehostettu etsivää nuorisotyötä ja ankkuritoimintaa. Hyvää työtä tehdään, mutta riittääkö se? Mitä muuta voisimme vielä tehdä?

 

Varhainen puuttuminen nousee keskeiseksi ennaltaehkäiseväksi tekijäksi. Nyt on tuettava äitejä ja isiä, että he jaksavat hoitaa päävastuussa lastensa ja nuortensa kasvatuksesta. Meidän aikuisten on pidettävä huoli lapsistamme, asetettava lapsille ja nuorille rajat, mikä kertoo, että välitämme heistä aidosti. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee tulla rakastetuksi. Yhdenkään lapsen paikka ei ole viettää iltoja jatkuvasti kadulla.

 

Tarvitsemme resursseja, välittäviä aikuisia, opettajia päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin. Tarvitsemme yhä enemmän paikkoja, missä lapsi tai nuori kokee osallisuutta. Jos emme voi tarjota heille harrastusta, on selvää, että osallisuutta ja hyväksyntää haetaan jengistä. Sen myötä kasvaa riski siihen, että nuori ajautuu rikosten tielle. Sitä me vastuulliset vanhemmat emme halua.

 

Varmasti syitä huolestuttavaan kehitykseen on lukuisia. On välttämätöntä paikata osaamisvajetta myös työperäisellä maahanmuutolla ja samaan aikaan meidän tulee huolehtia Suomeen sodan jaloista tulleista turvapaikanhakijoista, joiden määrä uhkaa vain kasvaa. Turvallisuuden tunteeseemme vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspoliittinen epävarmuus sekä kasvavien ongelmien, kuten inflaation ja energia- ja ruokakriisin puristuksessa valtion, kuntien ja 1.1.2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueidenkin talouden haasteellinen tilanne, syntyvyyden lasku ja ikääntyvien määrän samanaikainen kasvu. Kasvavien ongelmien vuoksi nousee myös esille tarve kasvattaa valtion perusrahoitusta useammalla sektorilla. Ongelmana on rahojen riittävyys ja arvovalinta siinä, mihin päätämme yhteiskuntana panostaa. Inhimillinen pääoma on tutkitusti ja näkemykseni mukaan asia, jonka kautta paraneva kansantalouden tehokkuus näkyy ajan oloon parempana tuottavuutena. Siksi meidän kannattaa juuri nyt panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.

 

Rikollisuus on lainvastaista. Lainvastaiset teot on tuomittava. Ikävistäkin asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja puututtava huonoon käytökseen heti. Myös rangaistukset ovat osa välittämistä. On oikein tuntea, jos on tehnyt väärin ja kärsiä siitä seuraukset. Rangaistuksilta ja seurauksilta on mahdollista välttyä, jos saa kokea jo lapsuudessa hyväksyntää, rajoja, lämpöä ja lempeä. Nuorisorikollisuuden ehkäisyssä koen kuitenkin keskeiseksi tavoitteeksi sen, että jokainen lapsi, nuori, syntyperäinen tai maahanmuuttaja tulee osalliseksi yhteisöämme ja voi kokea kuuluvansa joukkoomme hyväksyttynä kansalaisena. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvallisuus, Roudman-kulttuuri, varhainen puutuminen, resurssit, koulutuksen ja tutkimuksen määrärahat, vanhemmat, osallisuus

Puheenjohtajavaalin puhe piirikokouksessa - Maasta kaikki nousee!

Sunnuntai 9.10.2022 - Tuomo Suihkonen

Puheeni Keskustan Uudenmaan piirin syyskokouksessa 8.10.2022

Arvoisa Uudenmaan Keskustan piirin väki


Olen Tuomo Suihkonen, Keravan Tuomo, yhteistyön
rakentaja


Tilanne oli poikkeuksellinen, kun vuosi sitten tulin valituksi
Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi. Piirimme
puheenjohtajaksi ei silloisen puheenjohtajamme Sonjan
ilmoitettua luopuvan puheenjohtajuudesta ollut ehdolla
ketään. Keravan kuntayhdistyksen kysyessä minua tähän
haasteelliseen tehtävään, koin haluavani kantaa vastuuta
Keskustan Uudenmaan piirin luotsaamisessa Aluevaaleihin.

 
Puheenjohtajaksi lähtiessäni minulle oli tärkeää, että sain
ympärilleni osaavan ja luotettavan tiimin.
Varapuheenjohtajani Tea Nieminen ja Mikko Lasanen ovat
olleet minulle iso tuki johtaessani piirin hallitusta ja
toimintaa. Yhteistyön rakentajana katson, että yhteistyössä
on voimaa! Siitä olen puheenjohtajistolle, työvaliokunnalle,
piirin hallitukselle ja kuntayhdistysten aktiiveille kiitollinen.
Olen iloinen, että minut on otettu täällä hyvin vastaan.


Aluevaalit olivat Keskustalle valtakunnan tasolla yllätys.
Lähipalveluiden vahvistamisen viesti kuultiin ja kansa antoi
meille laajan kannatuksen erityisesti Keskustalle vahvoilla
alueilla. Myös Uudenmaan Keskustan piirin alueella koettiin
valonpilkahduksia useamman kuntayhdistyksen osalta. 


Puoluekokous Lappeenrannassa oli hieno kokemus.
Piirimme joukkue esiintyi edukseen lippumarsseilla ja
Uusmaalaisten laulu, uskallan sanoa, kajahti lippukulkueessa.
Kohokohdaksi muodostui se, kun sain puhujapöntöstä
piirimme puheenvuorossa kannattaa Riikka Pakarista puolueemme varapuheenjohtajaksi. Nostin tuossa puheessani myös koulutuksen mm. turvallisuuden ja omavaraisuuden lisäksi eduskuntavaalien yhdeksi kärkiteemaksi.

On selvää, ettemme voi jäädä tuleen makaamaan. Nyt on
tehtävä hartiavoimin töitä Keskustan tulevaisuuden kannalta
tärkeillä alueilla Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. On
kuunneltava alueemme asukkaiden arkipäivään liittyviä
asioita ja haasteita ja nostettava uskottavasti näitä asioita
esille tilaisuuksissamme, toritapaamisissa ja
kannanotoissamme. 


Nykyisenä Uudenmaan Keskustan piirin puheenjohtajana,
Keravan kaupunginvaltuutettuna, Vantaa-Keravan  vara-
aluevaltuutettuna ja pitkän linjan AY-toimijana, olen valmis
edelleen antamaan panokseni yhteiseen kampanjointiimme
kohti eduskuntavaaleja. 


Kolme teemaa:
1. Yhteistyö: Vain yhteistyöllä voimme vaikuttaa asioihin. Tarvitaan yhteistyötä yli kunta-, hyvinvointi-,toimiala- ja puoluerajojen sekä Hus-yhtymän ja kolmannen sektorin järjestöjen kanssa.
2. Uskottavuus: Usko omaan tekemiseen, omaan
sanomaan, muutkin alkavat uskoa meitä.
3. Ihminen, ihmisen monipuolinen hyvinvointi, perhe,
sivistys ja huolenpito kaikista, köyhän asia! Kohdataan ja kuunnellaan ihmistä häne arjen haasteisiinsa ja kysymyksiinsä liittyen. Ihmisen huoleen täytyy vastata ja edistää asioita sen mukaan, mikä on ihmiselle ja ihmisyhteisölle ja niiden hyvinvoinnille hyväksi.


Arvoisat piirikokousedustajat


Aion kuunnella Teitä, olla tukemassa kaikkia
ehdokkaitamme ja piirin aktiivitoimijoita ja olla myös vahvasti
mukana kampanjoimassa Uudellamaalla Keskustan
tulevaisuuden hyväksi, jos saan siihen työhön yhä

luottamuksenne. Uskon, että yhdessä tehden koittaa aika,
jolloin voimme nähdä, että Maasta kaikki nousee! 
Tässä seison edessänne Keravan Tuomona, perheenisänä,
opettajana, pääluottamusmiehenä, Yhteistyön rakentajana,
Uudenmaan ja sivistyksen rakentajana.
Pyydän luottamustanne.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, puoluekokous, varapuheenjohtaja, työvaliokunta, piirihallitus, Uusmaalaisten laulu, Keravan Tuomo, Yhteistyön rakentaja, piirikokousedustaja

Keravan talouden tila vaatii viisaita sopeutustoimia - oppimis- ja hyvinvointivaje otettava huomioon

Maanantai 26.9.2022 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja Keravan kaupungin asukkaat

Kuulimme juuri kovat talouden madonluvut. 5 milj. 13 miljoonaan kuulostavat kovalta. Korona, sota, energiakriisi ovat tässä toki taustalla. Sen me kaikki tiedämme.

Talouden sopeuttamistoimia on mietitty toimialoittain ja näyttäisi välttämättömältä, että niitä tarvitaan jatkossakin. Realistiset, viisaat sopeuttamistoimet on nyt käytävä läpi. Siitä ei meitä valitettavasti näytä pelastavan mikään. Siitä huolimatta on hyvä muistaa myös valtuustokaverini Timo Laanisen positiivinen näkymä vuoden päähän, ei vain synkistellä. Ostopalveluasiat on minustakin syytä perata ja tukea samalla erityisesti nykyisiä kaupungin työntekijöitä.

Meillä päättäjillä, jotka kaupunkilaiset ovat tänne äänestäneet, on vastuu kaupungin taloudesta. Vastuuta on toki myös viranhaltijoilla. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää käydä läpi, mistä nämä ylitykset johtuvat, jotta vältämme tulevaisuudessa vastaavat asiat. Nyt ei ole varaa tehdä uusia ylityksiä, jos ne vain omilla toimillamme on jatkossa mahdollista välttää. Tiedän, että viranhaltijat tekevät kovaa, vastuullista työtä ja tekevät varmasti parhaansa. Tuetaan heitä siinä työssä.

Mitä tulee näihin sopeuttamistoimiin, on tärkeä ottaa huomioon kaupunginjohtajan viisaat terveiset, että esim. lasten ja nuorten tuen tarpeeseen emme voi puuttua, emmekä myöskään kasvattaa luokkakokoja. Varhainen puuttuminen ja ongelmien ennalta ehkäisy on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Koronan jälkeinen oppimis- ja hyvinvointivaje kaipaa meiltä toimia. Myös työntekijöiden, kasvattajien, opettajien ja esim. hoitajien työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on  ollut koetuksella. Sairauspoissaolot kasvavat joka toimialalla. Kun mietimme yhdessä sopeuttamistoimia, muistetaan, ettemme säästä väärästä päästä, emme  edes suunnittele sellaista, kuten Helsinki ja Espoo ovat nyt tehneet. Se ei ole viisasta. Ainakaan lapsista ja nuorista, sekä henkilöstön työhyvinvoinnista ei pidä nyt säästää, päinvastoin.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouden sopeutustoimet, ostopalvelu, oppimisvaje, työhyvinvointivaje

Keravan lähimetsien puolesta

Maanantai 29.8.2022 - Tuomo Suihkonen

Valtuustopuheeni 29.8.2022 Keravan kaupunginvaltuusto

 

Arvoisat valtuuston puheenjohtaja, hallitus, valtuutetut ja keravalaiset

 

Kannatan tätä Kaarivirran palautusesitystä, koska Skogsterin ja Jänisvuoren luontoalueet ja niiden suojelu on nyt vaakalaudalla. Pinta-alaltaan pieni Kerava kaavoittaa alueitaan rakentamista varten. Talouden kasvu on toki tärkeää, mutta, onko kiivas rakentamisen tahti välttämätön, jos uhkaamme samalla tuhota ainoat Keravalla vielä jäljellä olevat luontoalueet?

 

Tarvitsemme toki uusia veronmaksajia, mutta millä hinnalla? Ja, kuinka Keravan vetovoiman käy, jos ainoat jäljellä olevat luontoalueet kaadetaan rakentamisen tieltä. Lähiluonto toimii houkuttelevana tekijänä tänne muuttaville, mikäli jätämme sitä vielä jälkipolvillemme ja samalla monimuotoinen lähiluonto toimii pitovoimana nykyisille täällä jo asuville.

 

Arvostammeko myös nykyisiä keravalaisia asukkaita, veronmaksajia ja heidän hyvinvointiaan? Annammeko arvoa sille, että moni nykyinen keravalainen kokee lähiluonnon tärkeäksi osaksi omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiaan? Luonnossa liikkuminen luo meille hyvinvointia. Se on tieteellisestikin todistettu. Sienestys, marjastus tai vaikkapa vain luonnon, kasvien ja eläinten ihailu, se kaikki on meille tärkeää. Itse pidän luontoa ja sen suojelua arvokkaana ja olen useista keravalaisten kannanotoista ymmärtänyt, että olemme yhteisellä asialla. Kuunnellaan kuntalaisia ja annetaan heidän pitää edes osa arvokasta luontoa ja maisemaa lenkkipolkuineen.

 

Arvoisat kuulijat

 

Lotta Hagfors kirjoitti keravalaisten tuntoja mukaellen osuvasti meille valtuutetuille näin:

”Viimeiset metsät ovat keravalaisille äärimmäisen tärkeitä ja hyvinvointia lisääviä: yhä kuumenevina kesinä viilennystä antavia, mielenterveyttä ja muutenkin terveyttä edistäviä ja etenkin myös tärkeitä itsessään niissä olevan monimuotoisen elämän vuoksi.”  Kerava voisi näyttää esimerkkiä, kuinka kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia ajatellaan ja kuinka meneillään olevaa luontokatoa ajan hermoilla upeasti torjutaan. Hän vetoaa meihin valtuutettuihin, että viisaudessamne annamme lapsillemme mahdollisuuden kokea tulevaisuudessa luonnonvaraista metsää Keravalla, emmekä tuhoaisi korvaamattoman arvokasta, ahtaalle ajettua luontoa lyhytnäköisellä ansaitsemisen tavoittelemisella ja loppumattomalla lisärakentamiselle. Lotan toivomusta kannattavat useat keravalaiset ja itse yhdyn hänen ja näiden keravalaisten näkemyksiin ja kokemuksiin lähiluontoa päivittäin käyttävänä ja siitä elinvoimaa ja virkistystä ammentavana kaupunkilaisena. Itsekin haluan päästä heti omasta pihastani koirieni kanssa metsään lenkille ja virkistäytymään. Onneksi Pihkaniityn lähialueilla ja Tuomelan metsissä se on vielä mahdollista.

 

Kannatan oman sekä valtuustoryhmäni Keskustan kannan mukaisesti Kaskelan yleissuunnitelmaan kuuluvien Jänisvuoren ja Skogsterin arvokkaiden luontokohteiden ja metsien suojelemista ja tämän asian palauttamista takaisin valmisteluun.

 

Tuomo Suihkonen, Keravan kaupunginvaltuuston jäsen, Keskusta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Skogster, Jänisvuori, lähiluonto, luontokato

Arvoisa Keskustan puoluekokousväki

Lauantai 11.6.2022 - Tuomo Suihkonen

Uudenmaan piirin puheenjohtajan puheenvuoroni 11.6. Keskustan puoluekokouksessa Lappeenrannassa

Arvoisa Keskustan puoluekokousväki

Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin. Täällä kukkaan puhkeaapi tiede, taidekin. Näin kajahti jo 100 v. sitten Sibeliuksen säveltämin nuotein. Laulussa nostetaan esille sivistyksen painoarvo ja merkitys. Se on puolueemme ja koko yhteiskuntamme tärkeä perustus. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat sivistyksemme kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa perheiden, työikäisten ja ikäihmisten osaamista ja hyvinvointia. Uudenmaan menestys on keskeinen koko Keskustan kannatukselle ja menestykselle tulevaisuudessa. Siksi kiitän Keskustaa siitä tuesta, mitä olemme puolueelta saaneet.

Nykyinen varapuheenjohtajanme, kaupunkipolitiikassa ansioitunut, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt ja sen perinpohjin tunteva Riikka Pakarinen on osaava, kokenut ja turvallinen valinta varapuheenjohtajaksi näinä epävakaina aikoina. Hänellä on kykyä ja osaamista nähdä laajasti tulevaisuuteen. Hän luo olemuksellaan energiaa ja samalla vakautta ja on keskeinen tekijä tuomaan Keskustan tulevaisuuden kannalta tärkeän pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan näkemystä Keskustaan ja samalla yhdistämään laajasti koko puoluekenttäämme valtakunnallisesti.

Opetusalan asiantuntijana nostan koulutuksen keskeiseksi teemaksi tuleviin eduskuntavaaleihin ja haluan korostaa sen merkitystä koko hyvinvointiyhteiskuntamme menestystekijänä. Koulutuksen ja tieteen rahoituksen kasvattaminen, panostus lapsiin, nuoriin, opiskelijoihin ja työntekijöihin kasvaa korkoa tulevina vuosina. Se näkyy samalla ikääntyvienkin hyvinvointina. Opettajat auttavat kasvavia lapsiamme ja nuoriamme ymmärtämään, mitä on kotimaisen ruoan merkitys, mitä merkitystä on isänmaan uskottavalla puolustuksella, yhteisöllisyydellä, metsiemme ja ympäristömme suojelulla, ikääntyvien huolenpidolla jne. Hyvinvointia ja samalla tulevaisuutta rakennamme kaikki yhdessä tässä ja nyt!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uusimaa, Keskustan tulevaisuus, eduskuntavaalit, koulutus, opettajat, hyvinvointi

Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä vapussa 1.5.2022 Keravalla klo 11.30

Sunnuntai 1.5.2022 - Tuomo Suihkonen

Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä vapussa 1.5.2022 Keravalla klo 11.30

 

Arvoisat kuulijat

Aurinkoista vihreää vappua teille kaikille. Mukava nähdä näin paljon väkeä keväisissä merkeissä vapunpäivänä täällä Keravalla Prismanaukiolla.

1.     Ukraina ja jumiutuneet työmarkkinaneuvottelut

Elämme nyt haastavia aikoja. Ukrainan sota ja ukrainalaisten suuri inhimillinen hätä ovat tuntuneet käsinkosketeltavina myös meidän suomalaisten sydämissämme. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemoitumisemme on muuttunut ratkaisevasti Ukrainan sodan myötä. Tärkeää on, että voimme luottaa valtion ylimpään johtoon siinä, että lähitulevaisuudessa tehdään itsenäisen ja vapaan Suomen kannalta huolellisesti perusteltuja ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä.

Samaan aikaan ovat käynnissä olleet työmarkkinaneuvottelut, jotka ovat jumiutuneet työnantaja- ja työntekijäosapuolten näkemysten ajautuessa toistaiseksi hyvin etäälle toivotusta sovintoratkaisusta. Tämä tarkoittaa sitä, että heti vapun jälkeen 3.-9.5. on edessä laaja lakko, jonka piirissä on yli 80 000 työntekijää.

2.     Koulutuksen keskeinen yhteiskunnallinen merkitys

Suomen kannalta Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 101 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueelle siirtymän myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöllä on iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollolla.

Koronan jälkeinen oppimisvaje ja samaan aikaan tehty oppivelvollisuuden laajentaminen ovat nostaneet esille oppimisen tukeen liittyviä haasteita. Samalla, kun riittävät tuen resurssit tulisi varmistaa, tulisi varmistaa, että tuki toimii kaikilla asteilla yhteneväisesti toiselle asteelle asti. Opettajamitoitus tulisi säätää lakiin kirjatuksi. Hyvinvointialueelle siirryttäessä on varmistettava oppilas- ja opiskeluhuollon säilyminen tiiviinä osana päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea. Ehkäisevät mielenterveyspalvelut ja nopea hoitoon pääsy, terapiatakuu ovat tärkeitä asioita lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvienkin mielenterveyden edistämiseksi

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan.

3.     Kuunteleminen ja kohtaaminen

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla

oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

4.     Yhteistyö

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Yhteistyön merkitys myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueelle siirtymän myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puolue-, yli toimiala- ja hyvinvointialuerajojen.

Hyvät kuulijat

5.     TYÖNTEKIJÄT

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Työntekijöiden työhyvinvointia täytyy tukea riittävillä resursseilla, työoloja parantamalla ja esim. hyvällä perehdytyksellä, riittävällä täydennyskoulutuksella, mentoroinnilla ja työnohjauksella. Tämän lisäksi nämä kunta-alan työntekijät ansaitsevat merkitykselliselle työlleen myös arvoisensa palkan.

Parhaillaan on käynnissä kunta-alan neuvottelukierros, jossa työnantajaosapuoli ja työntekijäjärjestöt ovat vielä kaukana sovitteluratkaisusta. Sovittelulautakunta lykkäsi sovitteluratkaisun jättämistä ja siitä syystä heti ensi viikolla vapun jälkeen 3.5.-9.5. on edessä JUKOn ja JAUn lakko, jossa pääkaupunkiseudulla lähes kaikki koulut ja päiväkodit menevät kiinni ja vaikutuksensa saavat myös kulttuuri- ja liikuntapaikkojen palvelut ja muutkin kunta-alan palvelut, missä työskentelee kyseisten pääsopijajärjestöjen liittojen, siis OAJ:n, JHL:n ja JYTYn jäseniä. Samaan aikaan SOTEry miettii joukkoirtisianomisia. Kynnyskysymyksenä on inflaation laukatessa ostovoiman turvaavat yleiskorotukset sekä erityisesti kunta-alan monivuotinen palkkaohjelma, joka kaventaisi yksityisen ja kuntapuolen palkkaeroja ja varmistaisi osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden veto- ja pitovoimaa työnantajina.

6.     VIHREÄ VAPPU

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään ja me teemme sitä yhdessä tässä ja nyt.

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

 

Tuomo Suihkonen, JUKOn pääluottamusmies, luokanopettaja KM, Keravan Keskustan kaupunginvaltuutettu, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vihreä vappu, Ukraina, työmarkkinaneuvottelut, työväen juhla, oppimisvaje, hyvinvointialue, opettajamitoitus, terapiatakuu, yhteistyö, neuvottelukierros, monivuotinen palkkaohjelma, yleiskorotus

Nostetaan kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön työhyvinvointi keskiöön!

Lauantai 22.1.2022 - Tuomo Suihkonen

Tämä kirjoitukseni julkaistiin otsikolla Henkilöstön työhyvinvointi keskiöön 22.1.2022 Keski-Uusimaa-lehdessä

Nostetaan kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön työhyvinvointi keskiöön!

 

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveys ovat asioita, joita emme ota koskaan liian vakavasti. Tulevalle hyvinvointialueelle siirryttäessä on huolehdittava, että oppilas- ja opiskelijahuolto säilyy tiiviinä osana koulujen ja oppilaitosten arkea. Oppilas-ja opiskelijahuolto, siis kouluterveydenhuolto, koulupykologi- ja kuraattoripalvelut tukevat lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja ovat merkittävä osa varhaista tukea ja ongelmien ennalta ehkäisyä sekä lasten ja nuorten keskeistä hyvinvoinnin edistämistä ja tukemista. Toimivalla oppilas- ja opiskelijahuollolla tuetaan moniammatillisesti myös opetushenkilöstön arvokasta työtä.

 

Henkilöstöllä on tärkeä rooli hyvinvointialueen kaikenikäisten asukkaiden palvelukokemuksen ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen kannalta. Sosiaali- ja terveystoimen ja palo- ja pelastustoimen henkilöstön työhyvinvointi johto ja esihenkilöt mukaan lukien on nostettava keskiöön! Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä lisäämällä. Ilman osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa henkilöstöä myös palvelukokemus saattaa asiakkaiden näkökulmasta jäädä vaillinaiseksi. Pidetään yhdessä niin kuntien kuin tulevien hyvinvointialueidenkin henkilöstöstä hyvä huoli!

 

Tuomo Suihkonen, luokanopettaja ja pääluottamusmies, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keravan Keskustan aluevaaliehdokas, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja 2022

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sosiaali- ja terveystoimen ja palo- ja pelastustoimen henkilöstön työhyvinvointi, oppilas- ja opiskeluhuolto

Puheenjohtaja Suihkosen Uuden vuoden tervehdys

Sunnuntai 9.1.2022 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa Uudenmaan Keskustan väki

 

Olen Tuomo Suihkonen, keravalainen 47-vuotias kolmen lähes aikuisen lapsen perheenisä. Juureni tulevat syvältä Keski-Suomesta Muuramesta. Keskustalaiset juureni olen perinyt isältäni Paavolta, joka on syntyisin Keski-Pohjanmaalta. Äitini Eila on myös lähtöisin Keski-Pohjanmaalta. Isoisäni oli aikoinaan kuntapoliitikkona Reisjärvellä sivistyslautakunnan puheenjohtajana. Isäni on maalaiskodin kasvatti ja sekä isäni että äitini juuret ja elämänkokemukset ovat varmasti vaikuttaneet myös omaan arvomaailmaani. Näen, että meidän velvollisuutemme on pitää kaikista huolta, ei vain niistä joilla menee hyvin, vaan myös niistä, joilla on elämässä ja elämänhallinnassa haasteita. Isäni maalaiskodissa arvostettiin koulutusta ja niinpä isäni luki aikoinaan ylioppilaaksi ja väitteli kala- ja lestijokilaakson murteista tohtoriksi -90-luvulla.

 

Opettajuus kulkee vahvasti isäni suvussa ja niinpä minäkin kouluttauduin luokanopettajaksi Tampereen yliopistosta Hämeenlinnan OKL:stä vuonna 2001. Opettajuus saa jatkoa myös minun perheessäni, sillä vanhin poikani Werneri 23 v. pääsi tänä syksynä opiskelemaan Joensuun yliopiston OKL: ään. Olen siitä isänä aidosti ylpeä. Minulla on myös 21-vuotias jalkapalloa pelaava Viljami-poika ja 19-vuotias lukiota käyvä Venla-tytär, joista olen myös ylpeä. Itse olen toiminut luokanopettajana vuodesta 2001 vuoteen 2004 Nurmijärven kauniissa kulttuuripitäjässä ja sittemmin täällä aurinkoisella Keravalla Ahjon koulussa vuodesta 2004 vuoteen 2018, jonka jälkeen olen toiminut JUKOn pääluottamusmiehenä Keravalla edustaen noin 600 Keravan kaupungin akavalaista työntekijää. Pohjakoulutuksen sain peruskoulun ja lukion lisäksi Suomen armeijassa, kun 2,5 vuoden aikana vuosina -94-96 suoritin varusmieskoulutuksen Keski-Suomen Pioneeripataljoonassa käyden RUK:n Haminassa, kouluttaen varusmiehiä kesäkouluttajana ja opiskellessani vuoden Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulussa Santa-Haminassa. Siltä reissulta mukaan jäi tärkein, nimittäin aviovaimoni Maarit.

 

Näkisin, että keskusta tarvitsee ammattiyhdistysosaamista ja siitä minulla on vahvaa kokemusta. Olen toiminut Keravalla OAJ:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana 2010-2020 ja OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtajana 2019 alkaen. OAJ:n Uudenmaan alueyhdistys, jota nyt johdan, ulottuu Hangosta Loviisaan ja koostuu 22 jäsenyhdistyksestä ja alueellamme on 7200 opettajaa. Alueyhdistyksen toiminnassa vedän työvaliokuntaa ja hallitusta sekä edunvalvontatiimiä. Toimintamme pitää sisällään myös verkostoja ja työryhmiä, joiden toiminnassa olen vahvasti mukana. Koulutamme jäsenyhdistyksiämme ja yhteysopettajiamme ja viestimme monikanavaisesti. Olemme pitäneet yhteyttä kasvatukseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa myös alueemme kansanedustajiin ja viestineet alueemme medioissa. Viimeksi syyskuun lopussa olimme yhdessä OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen ja alueasiantuntijamme Ilkka Miettisen kanssa OAJ on the Road-kierroksella Karjaalla puhumassa oppivelvollisuuden laajentamisesta ja opettajien työssä jaksamisesta ja sen tukemisesta. Olen istunut OAJ:n valtuustossa lähes täyden nelivuotiskauden vuodesta 2018 alkaen. Siellä olen koulutuspoliittisen valiokunnan varajäsen. Uskoisin, että kokemuksestani ammattiyhdistystoiminnassa on hyötyä myös Uudenmaan Keskustan piirin toimintaa ajatellen.

 

Edessämme ovat aluevaalit tammikuussa 2022 ja siitä vuoden päästä eduskuntavaalit. Tulevana puheenjohtajana olen valmis johtamaan keskustan Uudenmaan piirin näihin vaaleihin. Olen toki vasta nuori keskustalainen, koska liityin puolueeseen juuri ennen kuntavaaleja, kun ilmoittauduin ehdokkaaksi. Tulin ensimmäisellä kerralla valituksi Keravan valtuustoon ja toimin nyt vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunnassa, sillä näen liikunnan, urheilun ja kulttuurin edistämisen erityisen tärkeäksi koulutuspoliittisen vaikuttamisen lisäksi osana osallisuuden lisäämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Tuoreena keskustalaisena olen vaikuttunut siitä työstä, mitä Uudenmaan piirin puheenjohtaja Sonja ja varapuheenjohtajisto olette yhdessä piirin hallituksen kanssa tehneet. Hyvä yhteishenki välillänne ja positiivinen ja valoisa elämänasenteenne on välittynyt kaikista etätapaamisista, mitä esim. viime kevään kuntavaalien ja viime syksyisten aluevaali-infojenkin yhteydessä olemme saaneet yhdessä keskustalaisina kokea.

 

Minut on otettu hienosti vastaan myös Keravan kuntayhdistyksessä ja mikäs minun on kasvaessa tässä yhteisessä kansanliikkeessämme, kun vierellä on monipuolista osaamista aivan politiikan huipulta. Minut vetää nöyräksi, kun Keravalla valtuustossa vieressä istuu Keskustan monivuotinen puoluesihteeri Timo Laaninen. Arvostan teidän kaikkien panosta ja kokemusta ja näen, että Uudenmaan piirissä on tehty hienoa työtä ja se työ, kiitos edeltäjäni puheenjohtaja Sonjan ja hänen johtamansa hallituksen edistämänä, näkyy ja tuottaa tulosta.

 

Olen valmis jatkamaan Sonjan ja hänen edeltäjiensä viitoittamaa arvokasta työtä keskustalaisen kansanliikkeen parissa Uudenmaan piirin puheenjohtajana omalla persoonallani ja kokemustaustallani. Me elämme aikaa, joka on monella tapaa yhteiskunnallisesti murrosvaiheessa. Koronan jäljet näkyvät monimuotoisena oppimis- ja hyvinvointivajeena ja samanaikaisesti väestökehitys ja työelämän murros luovat haasteellisia näkymiä tulevaisuuteen. Keskusta tarvitsee jalansijaa Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla ja hyvin pian parin-kolmen viikon päästä edessämme olevat Aluevaalit (=hyvinvointivaalit) ovat tärkeä ensiaskel keskustan kannalta parempaan suuntaan. Nyt tarvitaan lujaa yhteistyötä yli toimiala-, puolue- ja maakuntarajojen. Tarvitaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja sairaanhoitopiirien sekä kolmannen sektorin välillä. Tarvitaan panostusta lapsiin ja nuoriin neuvoloista ja varhaiskasvatuksesta eteenpäin, nuorten osallistamista ja kiinnostusta politiikkaan, tarvitaan toimivia lähipalveluja kansalaisille, niin sisäistä kuin ulkoistakin turvallisuutta, ilmasto- ja ympäristötekoja, työikäisten ja ikääntyvien tukemista ja entistä vahvempaa uskoa tulevaan.

 

Keskeistä on se, että puhuttelemme eri-ikäisiä ihmisiä, kohtaamme heitä aidosti kaduilla ja toreilla koronan sallimissa rajoissa ja samanaikaisesti osaamme hyödyntää myös digitaitoja ja –osaamista viestinnässä ja vaalivaikuttamisessa. Hyvinvointivaaleissa ja tulevissa eduskuntavaaleissa meidän sanomamme ei saa jäädä epäselväksi. Meille tärkeintä ovat ihmisten arkipäivää lähellä olevat palvelut, siis lähipalvelut! Nämä vaalit ovat linjavaalit keskittämisen ja lähipalveluiden välillä. Meidän viestimme on selvä:

-Turvaamme lähipalvelut niin, että jokaiseen kuntaan jää toimiva soteasema. Myös toimivat palo- ja pelastusasemat ja palo- ja pelastuslaitosten rakenteet tulee voida mahdollisuuksien mukaan säilyttää.

 

Uskon, että Keskusta erottuu positiivisella tavalla silloin, kun se tuo esille omia vahvuuksiaan ja keskittyy ydinsanomansa äärelle. On tärkeä viestiä, että samalla, kun tuemme yritteliäisyyttä, osaamista ja onnistumista, jokaisella ihmisellä on ihmisarvo ja ihmisoikeudet rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään katsomatta.

 

Pääluottamusmiehenä, luokanopettajana ja nyt Uudenmaan piirin puheenjohtajana olen valmis tekemään kanssanne yhteistyötä. Olen valmis keskustelemaan ja kuulemaan ajatuksianne. Tulevaisuus ei ole tuolla jossakin. Sitä tehdään ja me teemme sitä parhaillaan tässä ja nyt!

 

Onnea ja menestystä kaikille aluevaaliehdokkaille sekä onnea, iloa, turvallista ja terveellistä uutta vuotta teille kaikille vuodelle 2022!

 

Keravalla 3. tammikuuta 2022

Tuomo Suihkonen, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, eduskuntavaalit, hyvinvointivaje, koronan jäljet, yhteistyö, Uudenmaan Keskusta

Sote-aluevaalit tammikuussa 2022 - Linjavaalit lähipalveluiden ja palveluiden keskittämisen välillä

Tiistai 4.1.2022 klo 19:01 - Tuomo Suihkonen

Tämä kirjoitus julkaistiin Keski-Uusimaassa 30.12.2021.
SOTE-aluevaalit tammikuussa 2022 – Linjavaalit lähipalveluiden ja palveluiden keskittämisen välillä
Aluevaalit eli sote-vaalit ovat hyvin pian nurkan takana. Tammikuussa päätetään meille kaikille jokaiseen arkipäivään liittyvistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimen palveluista. Vaalien ennakkoäänestys alkaa jo 12. tammikuuta, varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022 ja uudet aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.
Tammikuun 2022 aluevaalit ovat linjavaalit lähipalveluiden edistämisen ja palveluiden keskittämisen pyrkimysten välillä. Hyvinvointialueen asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ketkä aluevaltuustossa päättävät palvelupisteiden sijainnista tai eri toimipaikoissa annettavan palvelun laajuudesta. Puolueiden välillä on tässä suuria eroja.
Keskusta on linjannut, että jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lisäksi palveluja on oltava ihmisten saatavilla kaikissa isommissa taajamissa ja kaupunginosissa. Tämä on tärkeä tavoite kansalaisten lähipalveluiden turvaamiseksi niin Vantaa-Kerava-hyvinvointialueella kuin kaikilla muillakin Uudenmaan alueen hyvinvointialueilla Itä-Uudellamaalla, Keski-Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla. Lähipalvelut turvataan parhaiten toimivalla yhteistyöllä hyvinvointialueen sisällä yli kuntarajojen. Sen lisäksi on tehtävä yhteistyötä yli toimiala-, puolue-, maakunta- ja hyvinvointialuerajojen.
Nämä ovat kaikille meille erittäin tärkeät vaalit! Jos olet kiinnostunut, kuinka lähipalvelusi turvataan jatkossa, kuinka sairauksiasi ja terveyttäsi hoidetaan tai kuinka nopeasti tulipaloja sammutetaan tai hälytysajoneuvo esim. ambulanssi saapuu paikalle, kun hätä on suurin, nämä ovat juuri Sinun vaalisi. Sinä voit näissä aluevaaleissa äänestämällä vaikuttaa SOTE-asioihin eli esim. lasten, nuorten ja kaikenikäisten mielenterveyshäiriöiden hoitoon, oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyviin lasta ja nuorta koulupäivässä tukeviin moniammatillisiin palveluihin tai vanhusten kotihoitoon liittyviin asioihin. Mikäli nämä asiat koskettavat sinua ja tuntuvat sinusta tärkeiltä asioilta vaikuttaa niihin, käytä äänioikeuttasi!
Valtuutettuja valitaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle 59, Keski-Uudenmaan (=Keusote) sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle valitaan molempiin 69 ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle 79 valtuutettua . Ehdokaslistat ovat pian katukuvassa, lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa nähtävänä. Ei ole itsestään selvää, kuinka lähipalvelusi turvataan jatkossa. Hyvinvoinnistasi päätetään tulevilla hyvinvointialueilla!
-Herätys, Hoi! Joulun ja loppiaisen jälkeen kaikki mukaan SOTE-vaaliuurnille!
Tuomo Suihkonen, luokanopettaja, pääluottamusmies, Keravan keskustan aluevaaliehdokas, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja 2022

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-aluevaalit, linjavaalit, lähipalvelut, keskittäminen, aluevaalit, hyvinvointialue

Opettajuuden arvostuksen loppukiri

Maanantai 6.12.2021 - Tuomo Suihkonen

Alla oleva kirjoitukseni opettajuudesta julkaistiin Keski-Uusimaassa 6.12.2021, siis eilen itsenäisyyspäivänä. Laitoin sen tähän kirjoitettuna versiona, jos ei pääse sitä alla olevan linkin kautta lukemaan.
Opettajuuden arvostuksen loppukiri
Viimeiset kyselyt opettajien jaksamisesta ja alalla pysymisen pohtimisesta ja kuormituksesta eri opetusasteilla varhaiskasvatuksesta alkaen ovat karua luettavaa. Jopa 57 % on miettinyt viimeisen vuoden aikana alanvaihtoa. Mieleen herää kysymys: ”Mikä on opettajan ammatin vetovoimaisuus tulevaisuudessa, jos meno jatkuu samansuuntaisena?”
Opettajat uupuvat, koska opettajan arvokas ammatti on 2000-luvun myllerryksessä muuttunut professionaalisesta työstä perustehtävän äärellä Tanssii tähtien kanssa-ohjelmaa mukaillen hankehumpaksi, kirjaamisrumbaksi, kolmiportaiseksi tukifoxiksi, inkluusiojenkaksi, arviointitangoksi ja tiedonkeruutwistiksi, joita kaikkia tehdään kasvatuksen ja opetuksen parketeilla eri asteiden oppilaitoksissa samanaikaisesti puutteellisin tukitoimin.
Oppilaissa on yhä suurempi osa ei-koulunkäyntikuntoisia, joiden mahdollisuudet saavuttaa nykyisillä tukitoimilla riittävät tiedot ja taidot selviytyäkseen toiselle asteelle ovat vähintäänkin haasteelliset. Oppivelvollisuuden laajentumisella pyritään toki heitäkin auttamaan, mutta kun varhainen tuki on vaillinaista ja oppimis- ja hyvinvointivajettakin on niin oppilailla kuin opetushenkilöstölläkin esihenkilöt mukaan lukien, on tehtävä lähes mahdoton. Esim. ammatillisten opettajien kohdalla erityisen tuen oppilaita saattaa olla luokassa valtaosa, eikä opettajilla ole useinkaan keinoja ja riittäviä resursseja ja tukitoimia keskittyä perustehtäväänsä. Inkluusio ilman riittäviä tukitoimia varhaiskasvatuksesta alkaen on lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden heitteillejättö!
Nyt on otettava opettajuuden arvostuksen loppukiri! On kyettävä vaikuttamaan esille nousseisiin puutteisiin ja erityistä kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin opettajien työssä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. On pyrittävä kaikin tavoin vähentämään opettajien kokemaa eriarvoisuutta ja edistettävä siten solidaarisuutta ja opettajien yhteenkuuluvuutta ja yhteistä opettajuutta.
On vaikutettava valtakunnallisesti kaikin tavoin siihen, että koulutusleikkauksia ei enää tehdä, vaan nostetaan koulutuksen rahoitus riittävälle pohjoismaiselle tasolle, vaikutetaan työelämän murroksessa johtamisen tukemiseen johtajamitoituksella ja esihenkilöiden koulutuksella.
On pidettävä ääntä erityisopetuksen kelpoisuuksista, kotouttamisen edistämisestä ja kolmiportaisen tuen resursoinnista pienryhmiä unohtamatta, on tehtävä lakkaamatta työtä opettajarekisterin, opettajamitoitusten ja esim. opettajien työhyvinvoinnin edistämiseksi mentorointia, täydennyskoulutusta ja työnohjausta lisäämällä.
Nostetaan opettajien professio kunniaan, aloitetaan ensin arvostamalla omaa opettajuutta, kerrotaan se vahvana viestinä muille ja nostetaan yhdessä opettajan perustyö sille kuuluvalle jalustalle, siis perustyö kunniaan!
Tuomo Suihkonen, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opettajuuden arvostus, hankehumppa, perustyö, inkluusio, ei-koulunkäyntikuntoinen, johtajamitoitus, opettajamitoitus, opettajarekisteri, mentorointi

Hyvinvointialueesta yhteistoiminta-alue lähipalveluiden turvaamiseksi

Tiistai 23.11.2021 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitukseni julkaistiin Keski-Uusimaa-lehdessä 23.11.2021

Hyvinvointialueesta yhteistoiminta-alue lähipalveluiden turvaamiseksi

 

Tammikuun 2022 aluevaalit ovat linjavaalit lähipalveluiden edistämisen ja palveluiden keskittämisen pyrkimysten välillä. Hyvinvointialueen asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ketkä aluevaltuustossa päättävät palvelupisteiden sijainnista tai eri toimipaikoissa annettavan palvelun laajuudesta. Puolueiden välillä on tässä suuria eroja.

 

Keskusta on linjannut, että jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lisäksi palveluja on oltava ihmisten saatavilla kaikissa isommissa taajamissa ja kaupunginosissa. Tämä on tärkeä tavoite kansalaisten lähipalveluiden turvaamiseksi myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueella. Lähipalvelut turvataan parhaiten toimivalla yhteistyöllä hyvinvointialueen sisällä yli kuntarajojen. Sen lisäksi on tehtävä yhteistyötä yli toimiala-, puolue- ja maakuntarajojen. Esim. pelastustoimen osalta tarvitaan toimivaa yhteistyötä Vantaa-Keravan ja Keusoten alueiden välillä, kun tällä hetkellä Keravan pelastuspalvelut hoidetaan yhdessä Tuusulan kanssa. Toimivaa yhteistyötä kannattaa jatkaa ja mahdollistaa se Aluevaalien jälkeenkin, kun hyvinvointialueita perustetaan ja yhteisiä toimintoja suunnitellaan toteutettavaksi.

 

Aluevaaliehdokkaana puolustan kaikkien alueemme asukkaiden oikeutta saada apua ja palveluja silloin, kun hätä on suurin ja apua tarvitaan. Näiden palvelujen saaminen ei saa olla kiinni kotikunnasta. Nyt ja tulevaisuudessa on tarjottava sosiaali- ja terveyspalveluja tasa-arvoisesti kaikille hyvinvointialueen asukkaille.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhtenä perimmäisenä tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja peruspalveluiden vahvistaminen. Lähipalvelun yhdistäminen seitsemän päivän hoitotakuuseen parantaa huomattavasti peruspalveluiden saatavuutta. Digitalisaatio ja etäpalvelut ovat hyvä lisä, mutta eivät korvaa henkilökohtaista kontaktia.

 

Koronapandemiasta selviytymisessä ratkaisevan suuri merkitys kasvatus- ja opetushenkilöstön lisäksi on pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Henkilöstöltä on vaadittu venymistä ja joustoa ja heidän arvostustaan on entisestään lisättävä.  Kasvatus- ja opetus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöpulaan on etsittävä oikeita ratkaisuja. Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä on lisättävä.  Lasten ja nuorten lisäksi on huolehdittava ikäihmisten hoivapalveluista. Hyvinvointialueilla on huolehdittava siitä, että hoivapalvelut säilyvät lähipalveluina ja myös kotihoitoon saadaan riittävästi resursseja.

 

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on mielenterveyden ongelmiin paneuduttava huolella. Terapiatakuu ja nopea hoitoon pääsy ovat tässäkin ensiarvoisen tärkeitä. Erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden tulisi saada apu mielenterveyden häiriöihin. On myös taattava jatkossakin oppilashuollon pysyvyys ja toimivuus varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja oppilaitosten arkipäivässä, kun esim. kouluterveydenhuolto ja koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Olen valmis puolustamaan näitäkin palveluja ja rakentamaan yhteistyötä parempien lähipalveluiden turvaamiseksi tulevalla Vantaa-Kerava-hyvinvointi-alueella, siis yhteistoiminta-alueella! Yhteistyötä tulee tehdä myös sairaanhoitopiirien ja kolmannen sektorin kanssa sekä koko Uudellamaalla, kun alueellemme perustetaan yhteensä 4 hyvinvointialuetta.

 

Tuomo Suihkonen, luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja, OAJ:n valtuuston jäsen, Keravan Keskustan aluevaaliehdokas ja Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja vuodelle 2022

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointialue, aluevaaliehdokas, Vantaa-Kerava, digitalisaatio, koronapandemia, lähipalvelut, Keusote, keskusta

Pidetään Kerava elinvoimaisena

Keskiviikko 9.6.2021 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitus julkaistiin Keski-Uusimaassa 9.6.2021 mielipidekirjoituksena Vaalikynästä-palstalla.

Pidetään Kerava elinvoimaisena

 

 Panostus lapsiin, nuoriin, kasvatukseen, sivistykseen ja kulttuuriin muodostaa elinvoimaisen kunnan ja kaupungin kivijalan.

 

Perheiden asiat vauvasta vaariin ovat kuntavaalien kestopuheenaiheita. Niin pitääkin olla. Yhteiskunnan peruspilari, sydän on perhe.

 

Keravalla kuntalisä osana kotihoidon tukea on tärkeä säilyttää nykyisellään ja antaa vanhemmille mahdollisuus valita oman tilanteensa mukaan, hoitaako pienen alle 1 vuoden ja 9 kuukauden olevan lapsensa kotona vai viekö lapsensa varhaiskasvatuksen laadukkaiden palveluiden piiriin.

 

Lisäksi pitää muistaa, että laadukas varhaiskasvatus ja koulutus sen eri asteilla muodostavat tukevan ja kestävän kivijalan myös perheiden näkökulmasta. Sen päälle on hyvä rakentaa muita palveluja.

 

Kuntoliikunnan ja liikunnallisen elämäntavan sekä paikallisen kulttuurin edistäminen kaikenikäisille ja kaikin tavoin on tärkeää. Liikuntaharrastuspaikkojen kunnosta huolehtiminen ja uusien liikuntapaikkojen rakentaminen tarvittaessa on tärkeää.

 

Skeittiparkki on asia, joka jakaa mielipiteitä. Tosi asia on, että nuoret tarvitsevat monipuolisia harrastuspaikkoja. Voisiko skeittiparkin sijoittamista Keravalle vielä miettiä esim. Keskuskoulun kentän eteläpäätyyn?

 

Myös paikallisen kulttuurielämän, taiteen ja taideopetuksen, Keravan musiikkiopiston, kirjaston, Sinkan ja Keravan museon tukeminen ja kehittäminen on välttämätöntä ja tärkeää meille keravalaisille. Pidetään Kerava elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

 

Tuomo Suihkonen, Keravan Keskustan kuntavaaliehdokas, luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, opettajien edunvalvoja OAJ:n yhdistystoiminnassa ja OAJ:n valtuustossa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perhe, kuntalisä, varhaiskasvatus, koulutus, kivijalka, kuntoliikunta, kulttuuri, skeittiparkki

Vihreä vappu-tapahtuman puheeni

Lauantai 1.5.2021 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat kuulijat

 

Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

 

Soten myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Erityisesti opettajilla on päiväkodeissa ja eri koulutusasteilla iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollon merkityksellä.

 

Korona-aikana on kertynyt oppimisvajetta. Oppimisvajeen paikkaamiseen on varattava riittävästi resursseja. OAJ on esittänyt opettajamitoitusta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Jokainen oppilas tarvitsee riittävästi tukea opiskelun ja kasvamisensa tueksi. Myös erityisopetusta tarvitaan kaikilla koulutuksen asteilla. Tärkeää on myös kartoittaa erityisryhmien tarve. Oppivelvollisuuden laajentaminen on asia, joka vaatii kunnissa toimenpiteitä ensi syksystä alkaen. Suunnitelmia ja valmistelua tämän yhteiskunnallisesti merkittävän uudistuksen eteen tehdään parasta aikaa kaikissa Uudenmaan ja koko Suomen kunnissa.

 

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan. Pienryhmäopetusta on nipistetty ja väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita on entistä useammin myös yleisopetuksen ryhmissä.  Viime aikoina on uutisoitu nuorten raaistuvasta väkivallasta. Väkivaltaisen käytöksen takana voi olla ahdistusta ja masennusta, jotka vaativat hoitoa. Kovettuneen, kovia kokeneen kuoren alla on usein kokemuksia turhautumisesta, ahdistuksesta ja toivottomuudesta.

 

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

 

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Opettaja tekee yhteistyötä oppilaiden ja oppilaiden huoltajien sekä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Yhteistyötä tehdään työyhteisössä myös työkavereiden ja eri sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa. Ammatilliset oppilaitokset tekevät yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, jotta opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuudet ja työhön sijoittumiset mahdollistuisivat. Lukiot tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Yhteistyön merkitys myös soten myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen, yli toimialarajojen, yli maakuntarajojen. Yhteistyö ja toimivat verkostot ovat tärkeitä. Yhdessä saamme enemmän aikaan.

 

Hyvät kuulijat

 

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Näin Vappuna, työväen juhlana on tärkeä muistaa kaikkia työntekijöitämme. Kaupungin, kuntien ja valtion työntekijät, paikalliset yrittäjät, vapaaehtoistyöntekijät, taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan parissa työskentelevät tämä vappu on teidän ja meidän kaikkien yhteinen juhla.

 

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt.

 

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppivelvollisuus, opettajamitoitus, oppimisvaje, erityisopetus, oppivelvollisuuden laajentaminen, sote, työhyvinvointi

Sivistys-, koulutus- ja kulttuuriasiat korostuvat kuntavaaleissa

Tiistai 23.3.2021 - Tuomo Suihkonen

                                                

Kirjoitus julkaistiin Keski-Uusimaassa 16.3.

Sivistys-, koulutus –ja kulttuuriasiat korostuvat kuntavaaleissa

Kuntavaalit lähestyvät pian, vaikka poikkeuksellinen korona-aika on asettanut haasteita myös vaalien järjestämisen suhteen. Samalla kun valtakunnassa on jouduttu tekemään raskaita ja yleistä keskustelua ja huolta herättäviä päätöksiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa, ovat kuntien palveluista päättävä kunnanvaltuusto sekä  kuntalaisille Keravalla ja muuallakin Uudellamaalla palveluita tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluiden, kasvatus- ja opetuspalveluiden, hyvinvointi- ja vapaa-ajan sekä tekniikan toimialan palveluiden järjestäjät kaikki olleet kaupungin ylintä johtoa myöten haastavassa tilanteessa. Nyt, jos koskaan kunnissa tarvitaan johtajuutta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä ja yhteen hiileen puhaltamista yli toimiala- ja puoluerajojen.

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisen myötä (=SOTE) koulutuksen osuus kuntapalveluissa tulee kasvamaan. Niinpä tulevat kunnallisvaalit ovat ennen kaikkea koulutusvaalit. Mediassa on viime aikoina noussut Koskelan surman myötä esille kiusaaminen. Kiusaamisesta puhuttaessa esille nousee usein termi koulukiusaaminen ikään kuin koulu aiheuttaisi kiusaamista. Kiusaaminen itsessään on kuitenkin mielestäni yhteiskunnassamme laajempi ja vakavampi asia. Kaikenlaisen kiusaamisen ennalta ehkäisy ja siihen puuttuminen kaikkialla ja kaikissa yhteisöissä (päiväkodit, koulut, työyhteisöt, harrastusyhteisöt) on välttämätöntä.

 

Lisäksi Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on saatava kuntoon monin eri keinoin. Opetuksen laadun kannalta olisi tärkeä pienentää luokkakokoja säätämällä opettajamitoitus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Inkluusioon liittyvä kolmiportaisen tuen resursointi on hoidettava hyvin ja samalla on kartoitettava erityisluokkien tarve. Oppilashuollon tuki lapsille ja nuorille, varhainen puuttuminen moniammatillisella yhteistyöllä ja erilaisten tukimuotojen ja terapian nopea saanti ja riittävyys on saatava kuntoon.

 

Pidetään lapsistamme ja nuoristamme hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa! Tulevat kuntavaalit ovat ennen kaikkea sivistys-, koulutus- ja kulttuurivaalit. Tulevaisuus on käsissämme tässä ja nyt! Tehdään siitä parempi yhdessä.

 

Tuomo Suihkonen, Keskustan kuntavaaliehdokas, Kerava, luokanopettaja, JUKO: n pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja ja OAJ:n valtuuston jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, opettajamitoitus, sote, koulukiusaaminen, kiusaaminen