Keravan talouden tila vaatii viisaita sopeutustoimia - oppimis- ja hyvinvointivaje otettava huomioon

Maanantai 26.9.2022 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja Keravan kaupungin asukkaat

Kuulimme juuri kovat talouden madonluvut. 5 milj. 13 miljoonaan kuulostavat kovalta. Korona, sota, energiakriisi ovat tässä toki taustalla. Sen me kaikki tiedämme.

Talouden sopeuttamistoimia on mietitty toimialoittain ja näyttäisi välttämättömältä, että niitä tarvitaan jatkossakin. Realistiset, viisaat sopeuttamistoimet on nyt käytävä läpi. Siitä ei meitä valitettavasti näytä pelastavan mikään. Siitä huolimatta on hyvä muistaa myös valtuustokaverini Timo Laanisen positiivinen näkymä vuoden päähän, ei vain synkistellä. Ostopalveluasiat on minustakin syytä perata ja tukea samalla erityisesti nykyisiä kaupungin työntekijöitä.

Meillä päättäjillä, jotka kaupunkilaiset ovat tänne äänestäneet, on vastuu kaupungin taloudesta. Vastuuta on toki myös viranhaltijoilla. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää käydä läpi, mistä nämä ylitykset johtuvat, jotta vältämme tulevaisuudessa vastaavat asiat. Nyt ei ole varaa tehdä uusia ylityksiä, jos ne vain omilla toimillamme on jatkossa mahdollista välttää. Tiedän, että viranhaltijat tekevät kovaa, vastuullista työtä ja tekevät varmasti parhaansa. Tuetaan heitä siinä työssä.

Mitä tulee näihin sopeuttamistoimiin, on tärkeä ottaa huomioon kaupunginjohtajan viisaat terveiset, että esim. lasten ja nuorten tuen tarpeeseen emme voi puuttua, emmekä myöskään kasvattaa luokkakokoja. Varhainen puuttuminen ja ongelmien ennalta ehkäisy on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Koronan jälkeinen oppimis- ja hyvinvointivaje kaipaa meiltä toimia. Myös työntekijöiden, kasvattajien, opettajien ja esim. hoitajien työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on  ollut koetuksella. Sairauspoissaolot kasvavat joka toimialalla. Kun mietimme yhdessä sopeuttamistoimia, muistetaan, ettemme säästä väärästä päästä, emme  edes suunnittele sellaista, kuten Helsinki ja Espoo ovat nyt tehneet. Se ei ole viisasta. Ainakaan lapsista ja nuorista, sekä henkilöstön työhyvinvoinnista ei pidä nyt säästää, päinvastoin.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouden sopeutustoimet, ostopalvelu, oppimisvaje, työhyvinvointivaje

Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä vapussa 1.5.2022 Keravalla klo 11.30

Sunnuntai 1.5.2022 - Tuomo Suihkonen

Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä vapussa 1.5.2022 Keravalla klo 11.30

 

Arvoisat kuulijat

Aurinkoista vihreää vappua teille kaikille. Mukava nähdä näin paljon väkeä keväisissä merkeissä vapunpäivänä täällä Keravalla Prismanaukiolla.

1.     Ukraina ja jumiutuneet työmarkkinaneuvottelut

Elämme nyt haastavia aikoja. Ukrainan sota ja ukrainalaisten suuri inhimillinen hätä ovat tuntuneet käsinkosketeltavina myös meidän suomalaisten sydämissämme. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemoitumisemme on muuttunut ratkaisevasti Ukrainan sodan myötä. Tärkeää on, että voimme luottaa valtion ylimpään johtoon siinä, että lähitulevaisuudessa tehdään itsenäisen ja vapaan Suomen kannalta huolellisesti perusteltuja ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä.

Samaan aikaan ovat käynnissä olleet työmarkkinaneuvottelut, jotka ovat jumiutuneet työnantaja- ja työntekijäosapuolten näkemysten ajautuessa toistaiseksi hyvin etäälle toivotusta sovintoratkaisusta. Tämä tarkoittaa sitä, että heti vapun jälkeen 3.-9.5. on edessä laaja lakko, jonka piirissä on yli 80 000 työntekijää.

2.     Koulutuksen keskeinen yhteiskunnallinen merkitys

Suomen kannalta Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 101 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueelle siirtymän myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöllä on iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollolla.

Koronan jälkeinen oppimisvaje ja samaan aikaan tehty oppivelvollisuuden laajentaminen ovat nostaneet esille oppimisen tukeen liittyviä haasteita. Samalla, kun riittävät tuen resurssit tulisi varmistaa, tulisi varmistaa, että tuki toimii kaikilla asteilla yhteneväisesti toiselle asteelle asti. Opettajamitoitus tulisi säätää lakiin kirjatuksi. Hyvinvointialueelle siirryttäessä on varmistettava oppilas- ja opiskeluhuollon säilyminen tiiviinä osana päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea. Ehkäisevät mielenterveyspalvelut ja nopea hoitoon pääsy, terapiatakuu ovat tärkeitä asioita lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvienkin mielenterveyden edistämiseksi

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan.

3.     Kuunteleminen ja kohtaaminen

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla

oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

4.     Yhteistyö

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Yhteistyön merkitys myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueelle siirtymän myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puolue-, yli toimiala- ja hyvinvointialuerajojen.

Hyvät kuulijat

5.     TYÖNTEKIJÄT

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Työntekijöiden työhyvinvointia täytyy tukea riittävillä resursseilla, työoloja parantamalla ja esim. hyvällä perehdytyksellä, riittävällä täydennyskoulutuksella, mentoroinnilla ja työnohjauksella. Tämän lisäksi nämä kunta-alan työntekijät ansaitsevat merkitykselliselle työlleen myös arvoisensa palkan.

Parhaillaan on käynnissä kunta-alan neuvottelukierros, jossa työnantajaosapuoli ja työntekijäjärjestöt ovat vielä kaukana sovitteluratkaisusta. Sovittelulautakunta lykkäsi sovitteluratkaisun jättämistä ja siitä syystä heti ensi viikolla vapun jälkeen 3.5.-9.5. on edessä JUKOn ja JAUn lakko, jossa pääkaupunkiseudulla lähes kaikki koulut ja päiväkodit menevät kiinni ja vaikutuksensa saavat myös kulttuuri- ja liikuntapaikkojen palvelut ja muutkin kunta-alan palvelut, missä työskentelee kyseisten pääsopijajärjestöjen liittojen, siis OAJ:n, JHL:n ja JYTYn jäseniä. Samaan aikaan SOTEry miettii joukkoirtisianomisia. Kynnyskysymyksenä on inflaation laukatessa ostovoiman turvaavat yleiskorotukset sekä erityisesti kunta-alan monivuotinen palkkaohjelma, joka kaventaisi yksityisen ja kuntapuolen palkkaeroja ja varmistaisi osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden veto- ja pitovoimaa työnantajina.

6.     VIHREÄ VAPPU

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään ja me teemme sitä yhdessä tässä ja nyt.

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

 

Tuomo Suihkonen, JUKOn pääluottamusmies, luokanopettaja KM, Keravan Keskustan kaupunginvaltuutettu, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vihreä vappu, Ukraina, työmarkkinaneuvottelut, työväen juhla, oppimisvaje, hyvinvointialue, opettajamitoitus, terapiatakuu, yhteistyö, neuvottelukierros, monivuotinen palkkaohjelma, yleiskorotus

Vihreä vappu-tapahtuman puheeni

Lauantai 1.5.2021 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat kuulijat

 

Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

 

Soten myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Erityisesti opettajilla on päiväkodeissa ja eri koulutusasteilla iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollon merkityksellä.

 

Korona-aikana on kertynyt oppimisvajetta. Oppimisvajeen paikkaamiseen on varattava riittävästi resursseja. OAJ on esittänyt opettajamitoitusta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Jokainen oppilas tarvitsee riittävästi tukea opiskelun ja kasvamisensa tueksi. Myös erityisopetusta tarvitaan kaikilla koulutuksen asteilla. Tärkeää on myös kartoittaa erityisryhmien tarve. Oppivelvollisuuden laajentaminen on asia, joka vaatii kunnissa toimenpiteitä ensi syksystä alkaen. Suunnitelmia ja valmistelua tämän yhteiskunnallisesti merkittävän uudistuksen eteen tehdään parasta aikaa kaikissa Uudenmaan ja koko Suomen kunnissa.

 

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan. Pienryhmäopetusta on nipistetty ja väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita on entistä useammin myös yleisopetuksen ryhmissä.  Viime aikoina on uutisoitu nuorten raaistuvasta väkivallasta. Väkivaltaisen käytöksen takana voi olla ahdistusta ja masennusta, jotka vaativat hoitoa. Kovettuneen, kovia kokeneen kuoren alla on usein kokemuksia turhautumisesta, ahdistuksesta ja toivottomuudesta.

 

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

 

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Opettaja tekee yhteistyötä oppilaiden ja oppilaiden huoltajien sekä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Yhteistyötä tehdään työyhteisössä myös työkavereiden ja eri sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa. Ammatilliset oppilaitokset tekevät yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, jotta opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuudet ja työhön sijoittumiset mahdollistuisivat. Lukiot tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Yhteistyön merkitys myös soten myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen, yli toimialarajojen, yli maakuntarajojen. Yhteistyö ja toimivat verkostot ovat tärkeitä. Yhdessä saamme enemmän aikaan.

 

Hyvät kuulijat

 

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Näin Vappuna, työväen juhlana on tärkeä muistaa kaikkia työntekijöitämme. Kaupungin, kuntien ja valtion työntekijät, paikalliset yrittäjät, vapaaehtoistyöntekijät, taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan parissa työskentelevät tämä vappu on teidän ja meidän kaikkien yhteinen juhla.

 

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt.

 

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppivelvollisuus, opettajamitoitus, oppimisvaje, erityisopetus, oppivelvollisuuden laajentaminen, sote, työhyvinvointi