Tulevaisuuden kestävä Suomi koetuksella

Sunnuntai 12.2.2023 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitus julkaistiin Keski-Uusimaassa kolumnina 29.1.2023

Tulevaisuuden kestävä Suomi koetuksella

Pihla Loulan kirjoitus Helsingin Sanomissa nostatti esiin viime vuosina paljon kysymyksiä herättäneen asian oppimistulosten romahtamisen syistä Suomessa. Kirjoituksessa tuotiin esille oppimistulosten jatkuva huononeminen, mutta samalla ihmeteltiin, ettei kukaan tunnu tietävän, mistä moinen murheellinen kehitys johtuu? Kirjoitukseen oli haastateltu sosiologian tutkijaa Hannu Lehteä ja akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aroa, jotka eivät hekään löytäneet helppoa selitystä laskusuunnalle. Suomen Pisa-ihme on sammunut, vai onko? Ehkä kuitenkin pieni hiillos ihmeestä on yhä kytemässä kiitos maailman parhaiden opettajien, mutta kuinka saamme tuon hiillokseen uudestaan syttymään ja sivistyksen roihuamaan, kuten tapahtui peruskoulu-uudistuksen jälkeisinä vuosikymmeninä Suomessa. Tähän työhön tarvitsemme edelleen tulevaisuuteen uskovia tulenkantajia, opettajia ja laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin panostavia päättäjiä.

Yksi syy oppimistulosten heikkenemiseen on yhteiskunnassa tapahtuva eriarvoistuminen. Etenkin poikien heikompi koulumenestys on asia, johon tulisi nyt pikaisesti alkaa etsiä syitä ja keksiä ratkaisuja siihen, miten pojat saataisiin oppimaan paremmin. Poikien heikompi koulumenestys enteilee heille huonompaa tulevaisuutta sekä opiskeluun, työhön että pariutumiseenkin. Tällä taas on merkitystä lisääntymisenkin kannalta. Kovaa vauhtia ikääntyvä Suomi tarvitsee syntyvyyden selvää kasvua. Ikäihmisten kasvava joukko puolestaan tarvitsee osaavia apukäsiä, hoitajia, lääkäreitä ja monenlaisia palveluita. Sekään ei onnistu ilman osaamista, jonka edistämiseen Suomi tarvitsee opettajia, opetusalan rautaisia ammattilaisia.

Viimeiset kyselyt kertovat maailmaa ravisuttelemien kriisien, kuten koronan, sodan, energiakriisin ja inflaation vaikutuksista kansalaisten hyvinvoinnille. Puhutaan yleisesti oppimis- ja hyvinvointivajeesta. Saadaksemme näkyvillä olevat vajeet paikattua, tarvitsemme hyvinvoivia ja osaavia työntekijöitä valtiolle, kuntiin ja hyvinvointialueille. Nyt on laitettava veto- ja pitovoimatekijät kuntoon ja samalla varmistettava, ettei Suomi hölmisty. On laitettava kaikki paukut siihen, että koulutus varhaiskasvatuksesta alkaen nousee tulevien vaalien yhdeksi pääpuheenaiheeksi. Perheillä on päävastuu kasvatuksesta ja samalla niiden kasvatustehtävää ja myös opettajien työtä tulee tukea entistä vahvemmin esim. oppilas- ja opiskelijahuollon toimenpitein. Kouluterveydenhoidon, kuraattori- ja psykologipalveluiden tulee pysyä tiiviinä osana mukana oppilaitosten arkipäivässä.

Valmistuttuani 2001 luokanopettajaksi uskoni suomalaiseen koulutukseen ja hyvinvointiyhteiskuntaan oli luja. Noin 20-vuotisen opetusalan kokemukseni pohjalta olen nähnyt Suomen Pisa-tulosten romahduksen verrattuna siihen, kun olimme maailman johtava koulutuksen mallimaa. Koulutusleikkaukset, kolmiportaisen tuen lakiuudistus ja erilaiset kehittämisintoilut ja hankehumpat ovat minulla olevan kokemukseni mukaan vaikuttaneet oppimistulosten heikkenemiseen Suomessa. Nämä edellä mainitut ovat varmasti myös osasyy opettajien työstressin lisääntymiselle ja työn ilon vähenemiselle. Kun jo nuorilla työntekijöillä, opettajillakin on työuupumusta, on tilanne hälyttävä.

Päättäjät ja työnantajat, haastan teidät Urheilugaalan merkeissä kunnon kiriin, joka palauttaa sivistysmaamme Suomen opetuksen arvostuksen huipulle ja oppilaiden osaamisen 2000-luvun alun tasolle. Koulutuksen perusrahoituksen palauttaminen koulutusleikkauksia edeltävälle ajalla on nyt enemmän kuin tarpeen.  

Opettajamitoituksen avulla voidaan vähentää työkuormaa ja turvata mahdollisuus keskittyä perustyöhön. Hoidetaan palkkaus kuntoon palkkaohjelmalla, tuetaan opettajia ja kaikkia osaajia muutosten keskellä riittävällä täydennyskoulutuksella, työnohjauksella ja mentoroinnilla. 

Tehdään yhdessä Suomesta maailman paras paikka oppia, opettaa ja tutkia! Ratkaisuja löytyy – onko päättäjillä ja työnantajilla tahtoa turvata yhdessä tulevaisuuden kestävä Suomi.

Tuomo Suihkonen

eduskuntavaaliehdokas

luokanopettaja ja pääluottamusmies

Keravan kaupunginvaltuutettu, Vantaa-Keravan aluevaravaltuutettu

Keskustan Uudenmaan piirin pj.

OAJ:n valtuutettu

Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä vapussa 1.5.2022 Keravalla klo 11.30

Sunnuntai 1.5.2022 - Tuomo Suihkonen

Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä vapussa 1.5.2022 Keravalla klo 11.30

Arvoisat kuulijat

Aurinkoista vihreää vappua teille kaikille. Mukava nähdä näin paljon väkeä keväisissä merkeissä vapunpäivänä täällä Keravalla Prismanaukiolla.

1.     Ukraina ja jumiutuneet työmarkkinaneuvottelut

Elämme nyt haastavia aikoja. Ukrainan sota ja ukrainalaisten suuri inhimillinen hätä ovat tuntuneet käsinkosketeltavina myös meidän suomalaisten sydämissämme. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemoitumisemme on muuttunut ratkaisevasti Ukrainan sodan myötä. Tärkeää on, että voimme luottaa valtion ylimpään johtoon siinä, että lähitulevaisuudessa tehdään itsenäisen ja vapaan Suomen kannalta huolellisesti perusteltuja ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä.

Samaan aikaan ovat käynnissä olleet työmarkkinaneuvottelut, jotka ovat jumiutuneet työnantaja- ja työntekijäosapuolten näkemysten ajautuessa toistaiseksi hyvin etäälle toivotusta sovintoratkaisusta. Tämä tarkoittaa sitä, että heti vapun jälkeen 3.-9.5. on edessä laaja lakko, jonka piirissä on yli 80 000 työntekijää.

2.     Koulutuksen keskeinen yhteiskunnallinen merkitys

Suomen kannalta Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 101 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueelle siirtymän myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöllä on iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollolla.

Koronan jälkeinen oppimisvaje ja samaan aikaan tehty oppivelvollisuuden laajentaminen ovat nostaneet esille oppimisen tukeen liittyviä haasteita. Samalla, kun riittävät tuen resurssit tulisi varmistaa, tulisi varmistaa, että tuki toimii kaikilla asteilla yhteneväisesti toiselle asteelle asti. Opettajamitoitus tulisi säätää lakiin kirjatuksi. Hyvinvointialueelle siirryttäessä on varmistettava oppilas- ja opiskeluhuollon säilyminen tiiviinä osana päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea. Ehkäisevät mielenterveyspalvelut ja nopea hoitoon pääsy, terapiatakuu ovat tärkeitä asioita lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvienkin mielenterveyden edistämiseksi. 

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan.

3.     Kuunteleminen ja kohtaaminen

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla

oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

4.     Yhteistyö

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Yhteistyön merkitys myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueelle siirtymän myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puolue-, yli toimiala- ja hyvinvointialuerajojen.

Hyvät kuulijat

5.     TYÖNTEKIJÄT

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Työntekijöiden työhyvinvointia täytyy tukea riittävillä resursseilla, työoloja parantamalla ja esim. hyvällä perehdytyksellä, riittävällä täydennyskoulutuksella, mentoroinnilla ja työnohjauksella. Tämän lisäksi nämä kunta-alan työntekijät ansaitsevat merkitykselliselle työlleen myös arvoisensa palkan.

Parhaillaan on käynnissä kunta-alan neuvottelukierros, jossa työnantajaosapuoli ja työntekijäjärjestöt ovat vielä kaukana sovitteluratkaisusta. Sovittelulautakunta lykkäsi sovitteluratkaisun jättämistä ja siitä syystä heti ensi viikolla vapun jälkeen 3.5.-9.5. on edessä JUKOn ja JAUn lakko, jossa pääkaupunkiseudulla lähes kaikki koulut ja päiväkodit menevät kiinni ja vaikutuksensa saavat myös kulttuuri- ja liikuntapaikkojen palvelut ja muutkin kunta-alan palvelut, missä työskentelee kyseisten pääsopijajärjestöjen liittojen, siis OAJ:n, JHL:n ja JYTYn jäseniä. Samaan aikaan SOTEry miettii joukkoirtisianomisia. Kynnyskysymyksenä on inflaation laukatessa ostovoiman turvaavat yleiskorotukset sekä erityisesti kunta-alan monivuotinen palkkaohjelma, joka kaventaisi yksityisen ja kuntapuolen palkkaeroja ja varmistaisi osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden veto- ja pitovoimaa työnantajina.

6.     VIHREÄ VAPPU

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään ja me teemme sitä yhdessä tässä ja nyt.

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

Tuomo Suihkonen, JUKOn pääluottamusmies, luokanopettaja KM, Keravan Keskustan kaupunginvaltuutettu, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja

Opettajuuden arvostuksen loppukiri

Maanantai 6.12.2021 - Tuomo Suihkonen

Vihreä vappu-tapahtuman puheeni

Lauantai 1.5.2021 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat kuulijat

Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

Soten myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Erityisesti opettajilla on päiväkodeissa ja eri koulutusasteilla iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollon merkityksellä.

Korona-aikana on kertynyt oppimisvajetta. Oppimisvajeen paikkaamiseen on varattava riittävästi resursseja. OAJ on esittänyt opettajamitoitusta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Jokainen oppilas tarvitsee riittävästi tukea opiskelun ja kasvamisensa tueksi. Myös erityisopetusta tarvitaan kaikilla koulutuksen asteilla. Tärkeää on myös kartoittaa erityisryhmien tarve. Oppivelvollisuuden laajentaminen on asia, joka vaatii kunnissa toimenpiteitä ensi syksystä alkaen. Suunnitelmia ja valmistelua tämän yhteiskunnallisesti merkittävän uudistuksen eteen tehdään parasta aikaa kaikissa Uudenmaan ja koko Suomen kunnissa.

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan. Pienryhmäopetusta on nipistetty ja väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita on entistä useammin myös yleisopetuksen ryhmissä.  Viime aikoina on uutisoitu nuorten raaistuvasta väkivallasta. Väkivaltaisen käytöksen takana voi olla ahdistusta ja masennusta, jotka vaativat hoitoa. Kovettuneen, kovia kokeneen kuoren alla on usein kokemuksia turhautumisesta, ahdistuksesta ja toivottomuudesta.

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Opettaja tekee yhteistyötä oppilaiden ja oppilaiden huoltajien sekä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Yhteistyötä tehdään työyhteisössä myös työkavereiden ja eri sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa. Ammatilliset oppilaitokset tekevät yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, jotta opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuudet ja työhön sijoittumiset mahdollistuisivat. Lukiot tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Yhteistyön merkitys myös soten myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen, yli toimialarajojen, yli maakuntarajojen. Yhteistyö ja toimivat verkostot ovat tärkeitä. Yhdessä saamme enemmän aikaan.

Hyvät kuulijat

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Näin Vappuna, työväen juhlana on tärkeä muistaa kaikkia työntekijöitämme. Kaupungin, kuntien ja valtion työntekijät, paikalliset yrittäjät, vapaaehtoistyöntekijät, taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan parissa työskentelevät tämä vappu on teidän ja meidän kaikkien yhteinen juhla.

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt.

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

Sivistys-, koulutus- ja kulttuuriasiat korostuvat kuntavaaleissa

Tiistai 23.3.2021 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitus julkaistiin Keski-Uusimaassa 16.3.

Sivistys-, koulutus –ja kulttuuriasiat korostuvat kuntavaaleissa

Kuntavaalit lähestyvät pian, vaikka poikkeuksellinen korona-aika on asettanut haasteita myös vaalien järjestämisen suhteen. Samalla kun valtakunnassa on jouduttu tekemään raskaita ja yleistä keskustelua ja huolta herättäviä päätöksiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa, ovat kuntien palveluista päättävä kunnanvaltuusto sekä  kuntalaisille Keravalla ja muuallakin Uudellamaalla palveluita tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluiden, kasvatus- ja opetuspalveluiden, hyvinvointi- ja vapaa-ajan sekä tekniikan toimialan palveluiden järjestäjät kaikki olleet kaupungin ylintä johtoa myöten haastavassa tilanteessa. Nyt, jos koskaan kunnissa tarvitaan johtajuutta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä ja yhteen hiileen puhaltamista yli toimiala- ja puoluerajojen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisen myötä (=SOTE) koulutuksen osuus kuntapalveluissa tulee kasvamaan. Niinpä tulevat kunnallisvaalit ovat ennen kaikkea koulutusvaalit. Mediassa on viime aikoina noussut Koskelan surman myötä esille kiusaaminen. Kiusaamisesta puhuttaessa esille nousee usein termi koulukiusaaminen ikään kuin koulu aiheuttaisi kiusaamista. Kiusaaminen itsessään on kuitenkin mielestäni yhteiskunnassamme laajempi ja vakavampi asia. Kaikenlaisen kiusaamisen ennalta ehkäisy ja siihen puuttuminen kaikkialla ja kaikissa yhteisöissä (päiväkodit, koulut, työyhteisöt, harrastusyhteisöt) on välttämätöntä.

Lisäksi Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on saatava kuntoon monin eri keinoin. Opetuksen laadun kannalta olisi tärkeä pienentää luokkakokoja säätämällä opettajamitoitus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Inkluusioon liittyvä kolmiportaisen tuen resursointi on hoidettava hyvin ja samalla on kartoitettava erityisluokkien tarve. Oppilashuollon tuki lapsille ja nuorille, varhainen puuttuminen moniammatillisella yhteistyöllä ja erilaisten tukimuotojen ja terapian nopea saanti ja riittävyys on saatava kuntoon.

Pidetään lapsistamme ja nuoristamme hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa! Tulevat kuntavaalit ovat ennen kaikkea sivistys-, koulutus- ja kulttuurivaalit. Tulevaisuus on käsissämme tässä ja nyt! Tehdään siitä parempi yhdessä.

Tuomo Suihkonen, Keskustan kuntavaaliehdokas, Kerava, luokanopettaja, JUKO: n pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja ja OAJ:n valtuuston jäsen