Keravan talouden tila vaatii viisaita sopeutustoimia - oppimis- ja hyvinvointivaje otettava huomioon

Maanantai 26.9.2022 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja Keravan kaupungin asukkaat

Kuulimme juuri kovat talouden madonluvut. 5 milj. 13 miljoonaan kuulostavat kovalta. Korona, sota, energiakriisi ovat tässä toki taustalla. Sen me kaikki tiedämme.

Talouden sopeuttamistoimia on mietitty toimialoittain ja näyttäisi välttämättömältä, että niitä tarvitaan jatkossakin. Realistiset, viisaat sopeuttamistoimet on nyt käytävä läpi. Siitä ei meitä valitettavasti näytä pelastavan mikään. Siitä huolimatta on hyvä muistaa myös valtuustokaverini Timo Laanisen positiivinen näkymä vuoden päähän, ei vain synkistellä. Ostopalveluasiat on minustakin syytä perata ja tukea samalla erityisesti nykyisiä kaupungin työntekijöitä.

Meillä päättäjillä, jotka kaupunkilaiset ovat tänne äänestäneet, on vastuu kaupungin taloudesta. Vastuuta on toki myös viranhaltijoilla. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää käydä läpi, mistä nämä ylitykset johtuvat, jotta vältämme tulevaisuudessa vastaavat asiat. Nyt ei ole varaa tehdä uusia ylityksiä, jos ne vain omilla toimillamme on jatkossa mahdollista välttää. Tiedän, että viranhaltijat tekevät kovaa, vastuullista työtä ja tekevät varmasti parhaansa. Tuetaan heitä siinä työssä.

Mitä tulee näihin sopeuttamistoimiin, on tärkeä ottaa huomioon kaupunginjohtajan viisaat terveiset, että esim. lasten ja nuorten tuen tarpeeseen emme voi puuttua, emmekä myöskään kasvattaa luokkakokoja. Varhainen puuttuminen ja ongelmien ennalta ehkäisy on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Koronan jälkeinen oppimis- ja hyvinvointivaje kaipaa meiltä toimia. Myös työntekijöiden, kasvattajien, opettajien ja esim. hoitajien työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on  ollut koetuksella. Sairauspoissaolot kasvavat joka toimialalla. Kun mietimme yhdessä sopeuttamistoimia, muistetaan, ettemme säästä väärästä päästä, emme  edes suunnittele sellaista, kuten Helsinki ja Espoo ovat nyt tehneet. Se ei ole viisasta. Ainakaan lapsista ja nuorista, sekä henkilöstön työhyvinvoinnista ei pidä nyt säästää, päinvastoin.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talouden sopeutustoimet, ostopalvelu, oppimisvaje, työhyvinvointivaje

Nostetaan kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön työhyvinvointi keskiöön!

Lauantai 22.1.2022 - Tuomo Suihkonen

Tämä kirjoitukseni julkaistiin otsikolla Henkilöstön työhyvinvointi keskiöön 22.1.2022 Keski-Uusimaa-lehdessä

Nostetaan kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön työhyvinvointi keskiöön!

 

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveys ovat asioita, joita emme ota koskaan liian vakavasti. Tulevalle hyvinvointialueelle siirryttäessä on huolehdittava, että oppilas- ja opiskelijahuolto säilyy tiiviinä osana koulujen ja oppilaitosten arkea. Oppilas-ja opiskelijahuolto, siis kouluterveydenhuolto, koulupykologi- ja kuraattoripalvelut tukevat lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja ovat merkittävä osa varhaista tukea ja ongelmien ennalta ehkäisyä sekä lasten ja nuorten keskeistä hyvinvoinnin edistämistä ja tukemista. Toimivalla oppilas- ja opiskelijahuollolla tuetaan moniammatillisesti myös opetushenkilöstön arvokasta työtä.

 

Henkilöstöllä on tärkeä rooli hyvinvointialueen kaikenikäisten asukkaiden palvelukokemuksen ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen kannalta. Sosiaali- ja terveystoimen ja palo- ja pelastustoimen henkilöstön työhyvinvointi johto ja esihenkilöt mukaan lukien on nostettava keskiöön! Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä lisäämällä. Ilman osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa henkilöstöä myös palvelukokemus saattaa asiakkaiden näkökulmasta jäädä vaillinaiseksi. Pidetään yhdessä niin kuntien kuin tulevien hyvinvointialueidenkin henkilöstöstä hyvä huoli!

 

Tuomo Suihkonen, luokanopettaja ja pääluottamusmies, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keravan Keskustan aluevaaliehdokas, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja 2022

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sosiaali- ja terveystoimen ja palo- ja pelastustoimen henkilöstön työhyvinvointi, oppilas- ja opiskeluhuolto

Vihreä vappu-tapahtuman puheeni

Lauantai 1.5.2021 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat kuulijat

 

Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

 

Soten myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Erityisesti opettajilla on päiväkodeissa ja eri koulutusasteilla iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollon merkityksellä.

 

Korona-aikana on kertynyt oppimisvajetta. Oppimisvajeen paikkaamiseen on varattava riittävästi resursseja. OAJ on esittänyt opettajamitoitusta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Jokainen oppilas tarvitsee riittävästi tukea opiskelun ja kasvamisensa tueksi. Myös erityisopetusta tarvitaan kaikilla koulutuksen asteilla. Tärkeää on myös kartoittaa erityisryhmien tarve. Oppivelvollisuuden laajentaminen on asia, joka vaatii kunnissa toimenpiteitä ensi syksystä alkaen. Suunnitelmia ja valmistelua tämän yhteiskunnallisesti merkittävän uudistuksen eteen tehdään parasta aikaa kaikissa Uudenmaan ja koko Suomen kunnissa.

 

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan. Pienryhmäopetusta on nipistetty ja väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita on entistä useammin myös yleisopetuksen ryhmissä.  Viime aikoina on uutisoitu nuorten raaistuvasta väkivallasta. Väkivaltaisen käytöksen takana voi olla ahdistusta ja masennusta, jotka vaativat hoitoa. Kovettuneen, kovia kokeneen kuoren alla on usein kokemuksia turhautumisesta, ahdistuksesta ja toivottomuudesta.

 

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

 

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Opettaja tekee yhteistyötä oppilaiden ja oppilaiden huoltajien sekä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Yhteistyötä tehdään työyhteisössä myös työkavereiden ja eri sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa. Ammatilliset oppilaitokset tekevät yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, jotta opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuudet ja työhön sijoittumiset mahdollistuisivat. Lukiot tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Yhteistyön merkitys myös soten myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen, yli toimialarajojen, yli maakuntarajojen. Yhteistyö ja toimivat verkostot ovat tärkeitä. Yhdessä saamme enemmän aikaan.

 

Hyvät kuulijat

 

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Näin Vappuna, työväen juhlana on tärkeä muistaa kaikkia työntekijöitämme. Kaupungin, kuntien ja valtion työntekijät, paikalliset yrittäjät, vapaaehtoistyöntekijät, taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan parissa työskentelevät tämä vappu on teidän ja meidän kaikkien yhteinen juhla.

 

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt.

 

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppivelvollisuus, opettajamitoitus, oppimisvaje, erityisopetus, oppivelvollisuuden laajentaminen, sote, työhyvinvointi