HUS näytti huonoa esimerkkiä vaikeuksissa kamppailevalle hyvinvointialueelle

Sunnuntai 16.3.2025 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitukseni julkaistiin 5.12. Keski-Uusimaassa ja 6.12. Vantaan Sanomissa ja lisäksi Suomenmaa-lehdessä.

HUS näytti huonoa esimerkkiä

HUS sai viime viikolla päätökseen yt-neuvottelut, joissa päädyttiin rajuihin henkilöstöleikkauksiin. Lähes 300 työntekijää irtisanotaan, ja yhteensä 778 henkilötyövuoden vähennykset saavutetaan irtisanomisten lisäksi eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta.

HUS tavoittelee näillä toimilla noin 50 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.

Esimerkiksi Lohjan sairaalan kätilöitä ja muuta henkilöstöä kohdeltiin todella kovalla kädellä, kun sairaalan synnytystoiminta lopetettiin. Kätilöiden kuulemiselle oli varattu aikaa vartti ja päätös omasta tulevaisuudesta piti tehdä tunnin sisällä. Kohtelusta oli inhimillisyys kaukana.

HUS:n kyseenalainen toiminta Lohjan perinteikkään synnytyssairaalan henkilöstöä koskien ei käy hyväksi esimerkiksi siksikään, kun päällä on samaan aikaan hoitajapula ja työn veto- ja pitovoimaisuus tulisi turvata kaikilla hyvinvointialueilla.

Samalla HUS näytti tässä huonoa esimerkkiä hyvinvointialueille, joilla on jopa suuremmat säästöpaineet. Nykyisen lainsäädännön mukaan niiden pitäisi kattaa toiminnan alkuvaiheessa syntyneet alijäämät vuoteen 2026 mennessä.

Vantaan Keravan hyvinvointialueen alijäämä vuosilta 2023-2024 nousee noin 200 miljoonaan euroon. Se pitäisi kuitata vuoteen 2026 mennessä. Summa on nelinkertainen HUS:n säästöihin verrattuna.

Jos Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella oikeasti yritetään toteuttaa vaaditut säästöt tällä aikataululla, se vaatisi satojen työntekijöiden irtisanomista asukkaille tärkeistä palveluista.

Puolueet ovat keskittyneet tähän asti väittelemään siitä, kenen syytä tämä tilanne on.

Nykyisen hallituksen puolueet pitävät syyllisenä edellistä hallitusta, joka päätti hyvinvointialueiden rahoituksen pelisäännöt. Nykyiset oppositiopuolueet vierittävät taas vastuun Petteri Orpon (kok.) hallitukselle, jolla on valta estää hyvinvointialueiden ajautuminen hallitsemattomiin leikkauksiin.

Tämä kiistely ei auta sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevia kansalaisia. Nyt tarvitaan yhteistyötä ja ratkaisuja itse ongelmaan.

Paras ratkaisu olisi antaa hyvinvointialueille lisää aikaa alijäämien kattamiseen.

Vaihtoehtona on ajautuminen tilanteeseen, jossa hyvinvointialueiden valtuutetut joutuvat mahdottoman valinnan eteen: rikkoako rahoituslakia vai perustuslakia, joka turvaa kansalaisille elintärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Tuomo Suihkonen, Kerava (kesk.)

Pääluottamusmies

Vantaan Keravan hyvinvointialueen varavaltuutettu

Hyvinvointialueesta yhteistoiminta-alue lähipalveluiden turvaamiseksi

Tiistai 23.11.2021 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitukseni julkaistiin Keski-Uusimaa-lehdessä 23.11.2021

Hyvinvointialueesta yhteistoiminta-alue lähipalveluiden turvaamiseksi

Tammikuun 2022 aluevaalit ovat linjavaalit lähipalveluiden edistämisen ja palveluiden keskittämisen pyrkimysten välillä. Hyvinvointialueen asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ketkä aluevaltuustossa päättävät palvelupisteiden sijainnista tai eri toimipaikoissa annettavan palvelun laajuudesta. Puolueiden välillä on tässä suuria eroja.

Keskusta on linjannut, että jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lisäksi palveluja on oltava ihmisten saatavilla kaikissa isommissa taajamissa ja kaupunginosissa. Tämä on tärkeä tavoite kansalaisten lähipalveluiden turvaamiseksi myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueella. Lähipalvelut turvataan parhaiten toimivalla yhteistyöllä hyvinvointialueen sisällä yli kuntarajojen. Sen lisäksi on tehtävä yhteistyötä yli toimiala-, puolue- ja maakuntarajojen. Esim. pelastustoimen osalta tarvitaan toimivaa yhteistyötä Vantaa-Keravan ja Keusoten alueiden välillä, kun tällä hetkellä Keravan pelastuspalvelut hoidetaan yhdessä Tuusulan kanssa. Toimivaa yhteistyötä kannattaa jatkaa ja mahdollistaa se Aluevaalien jälkeenkin, kun hyvinvointialueita perustetaan ja yhteisiä toimintoja suunnitellaan toteutettavaksi.

Aluevaaliehdokkaana puolustan kaikkien alueemme asukkaiden oikeutta saada apua ja palveluja silloin, kun hätä on suurin ja apua tarvitaan. Näiden palvelujen saaminen ei saa olla kiinni kotikunnasta. Nyt ja tulevaisuudessa on tarjottava sosiaali- ja terveyspalveluja tasa-arvoisesti kaikille hyvinvointialueen asukkaille.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhtenä perimmäisenä tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja peruspalveluiden vahvistaminen. Lähipalvelun yhdistäminen seitsemän päivän hoitotakuuseen parantaa huomattavasti peruspalveluiden saatavuutta. Digitalisaatio ja etäpalvelut ovat hyvä lisä, mutta eivät korvaa henkilökohtaista kontaktia.

Koronapandemiasta selviytymisessä ratkaisevan suuri merkitys kasvatus- ja opetushenkilöstön lisäksi on pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Henkilöstöltä on vaadittu venymistä ja joustoa ja heidän arvostustaan on entisestään lisättävä.  Kasvatus- ja opetus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöpulaan on etsittävä oikeita ratkaisuja. Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä on lisättävä.  Lasten ja nuorten lisäksi on huolehdittava ikäihmisten hoivapalveluista. Hyvinvointialueilla on huolehdittava siitä, että hoivapalvelut säilyvät lähipalveluina ja myös kotihoitoon saadaan riittävästi resursseja.

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on mielenterveyden ongelmiin paneuduttava huolella. Terapiatakuu ja nopea hoitoon pääsy ovat tässäkin ensiarvoisen tärkeitä. Erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden tulisi saada apu mielenterveyden häiriöihin. On myös taattava jatkossakin oppilashuollon pysyvyys ja toimivuus varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja oppilaitosten arkipäivässä, kun esim. kouluterveydenhuolto ja koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Olen valmis puolustamaan näitäkin palveluja ja rakentamaan yhteistyötä parempien lähipalveluiden turvaamiseksi tulevalla Vantaa-Kerava-hyvinvointi-alueella, siis yhteistoiminta-alueella! Yhteistyötä tulee tehdä myös sairaanhoitopiirien ja kolmannen sektorin kanssa sekä koko Uudellamaalla, kun alueellemme perustetaan yhteensä 4 hyvinvointialuetta.

Tuomo Suihkonen, luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja, OAJ:n valtuuston jäsen, Keravan Keskustan aluevaaliehdokas ja Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja vuodelle 2022