Sote-aluevaalit tammikuussa 2022 - Linjavaalit lähipalveluiden ja palveluiden keskittämisen välillä

Tiistai 4.1.2022 klo 19.01 - Tuomo Suihkonen

Hyvinvointialueesta yhteistoiminta-alue lähipalveluiden turvaamiseksi

Tiistai 23.11.2021 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitukseni julkaistiin Keski-Uusimaa-lehdessä 23.11.2021

Hyvinvointialueesta yhteistoiminta-alue lähipalveluiden turvaamiseksi

Tammikuun 2022 aluevaalit ovat linjavaalit lähipalveluiden edistämisen ja palveluiden keskittämisen pyrkimysten välillä. Hyvinvointialueen asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ketkä aluevaltuustossa päättävät palvelupisteiden sijainnista tai eri toimipaikoissa annettavan palvelun laajuudesta. Puolueiden välillä on tässä suuria eroja.

Keskusta on linjannut, että jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lisäksi palveluja on oltava ihmisten saatavilla kaikissa isommissa taajamissa ja kaupunginosissa. Tämä on tärkeä tavoite kansalaisten lähipalveluiden turvaamiseksi myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueella. Lähipalvelut turvataan parhaiten toimivalla yhteistyöllä hyvinvointialueen sisällä yli kuntarajojen. Sen lisäksi on tehtävä yhteistyötä yli toimiala-, puolue- ja maakuntarajojen. Esim. pelastustoimen osalta tarvitaan toimivaa yhteistyötä Vantaa-Keravan ja Keusoten alueiden välillä, kun tällä hetkellä Keravan pelastuspalvelut hoidetaan yhdessä Tuusulan kanssa. Toimivaa yhteistyötä kannattaa jatkaa ja mahdollistaa se Aluevaalien jälkeenkin, kun hyvinvointialueita perustetaan ja yhteisiä toimintoja suunnitellaan toteutettavaksi.

Aluevaaliehdokkaana puolustan kaikkien alueemme asukkaiden oikeutta saada apua ja palveluja silloin, kun hätä on suurin ja apua tarvitaan. Näiden palvelujen saaminen ei saa olla kiinni kotikunnasta. Nyt ja tulevaisuudessa on tarjottava sosiaali- ja terveyspalveluja tasa-arvoisesti kaikille hyvinvointialueen asukkaille.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhtenä perimmäisenä tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja peruspalveluiden vahvistaminen. Lähipalvelun yhdistäminen seitsemän päivän hoitotakuuseen parantaa huomattavasti peruspalveluiden saatavuutta. Digitalisaatio ja etäpalvelut ovat hyvä lisä, mutta eivät korvaa henkilökohtaista kontaktia.

Koronapandemiasta selviytymisessä ratkaisevan suuri merkitys kasvatus- ja opetushenkilöstön lisäksi on pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Henkilöstöltä on vaadittu venymistä ja joustoa ja heidän arvostustaan on entisestään lisättävä.  Kasvatus- ja opetus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöpulaan on etsittävä oikeita ratkaisuja. Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä on lisättävä.  Lasten ja nuorten lisäksi on huolehdittava ikäihmisten hoivapalveluista. Hyvinvointialueilla on huolehdittava siitä, että hoivapalvelut säilyvät lähipalveluina ja myös kotihoitoon saadaan riittävästi resursseja.

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on mielenterveyden ongelmiin paneuduttava huolella. Terapiatakuu ja nopea hoitoon pääsy ovat tässäkin ensiarvoisen tärkeitä. Erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden tulisi saada apu mielenterveyden häiriöihin. On myös taattava jatkossakin oppilashuollon pysyvyys ja toimivuus varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja oppilaitosten arkipäivässä, kun esim. kouluterveydenhuolto ja koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Olen valmis puolustamaan näitäkin palveluja ja rakentamaan yhteistyötä parempien lähipalveluiden turvaamiseksi tulevalla Vantaa-Kerava-hyvinvointi-alueella, siis yhteistoiminta-alueella! Yhteistyötä tulee tehdä myös sairaanhoitopiirien ja kolmannen sektorin kanssa sekä koko Uudellamaalla, kun alueellemme perustetaan yhteensä 4 hyvinvointialuetta.

Tuomo Suihkonen, luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja, OAJ:n valtuuston jäsen, Keravan Keskustan aluevaaliehdokas ja Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja vuodelle 2022

Vihreä vappu-tapahtuman puheeni

Lauantai 1.5.2021 - Tuomo Suihkonen

Arvoisat kuulijat

Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

Soten myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Erityisesti opettajilla on päiväkodeissa ja eri koulutusasteilla iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollon merkityksellä.

Korona-aikana on kertynyt oppimisvajetta. Oppimisvajeen paikkaamiseen on varattava riittävästi resursseja. OAJ on esittänyt opettajamitoitusta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Jokainen oppilas tarvitsee riittävästi tukea opiskelun ja kasvamisensa tueksi. Myös erityisopetusta tarvitaan kaikilla koulutuksen asteilla. Tärkeää on myös kartoittaa erityisryhmien tarve. Oppivelvollisuuden laajentaminen on asia, joka vaatii kunnissa toimenpiteitä ensi syksystä alkaen. Suunnitelmia ja valmistelua tämän yhteiskunnallisesti merkittävän uudistuksen eteen tehdään parasta aikaa kaikissa Uudenmaan ja koko Suomen kunnissa.

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan. Pienryhmäopetusta on nipistetty ja väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita on entistä useammin myös yleisopetuksen ryhmissä.  Viime aikoina on uutisoitu nuorten raaistuvasta väkivallasta. Väkivaltaisen käytöksen takana voi olla ahdistusta ja masennusta, jotka vaativat hoitoa. Kovettuneen, kovia kokeneen kuoren alla on usein kokemuksia turhautumisesta, ahdistuksesta ja toivottomuudesta.

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Opettaja tekee yhteistyötä oppilaiden ja oppilaiden huoltajien sekä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Yhteistyötä tehdään työyhteisössä myös työkavereiden ja eri sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa. Ammatilliset oppilaitokset tekevät yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, jotta opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuudet ja työhön sijoittumiset mahdollistuisivat. Lukiot tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Yhteistyön merkitys myös soten myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen, yli toimialarajojen, yli maakuntarajojen. Yhteistyö ja toimivat verkostot ovat tärkeitä. Yhdessä saamme enemmän aikaan.

Hyvät kuulijat

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Näin Vappuna, työväen juhlana on tärkeä muistaa kaikkia työntekijöitämme. Kaupungin, kuntien ja valtion työntekijät, paikalliset yrittäjät, vapaaehtoistyöntekijät, taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan parissa työskentelevät tämä vappu on teidän ja meidän kaikkien yhteinen juhla.

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt.

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

Sivistys-, koulutus- ja kulttuuriasiat korostuvat kuntavaaleissa

Tiistai 23.3.2021 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitus julkaistiin Keski-Uusimaassa 16.3.

Sivistys-, koulutus –ja kulttuuriasiat korostuvat kuntavaaleissa

Kuntavaalit lähestyvät pian, vaikka poikkeuksellinen korona-aika on asettanut haasteita myös vaalien järjestämisen suhteen. Samalla kun valtakunnassa on jouduttu tekemään raskaita ja yleistä keskustelua ja huolta herättäviä päätöksiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa, ovat kuntien palveluista päättävä kunnanvaltuusto sekä  kuntalaisille Keravalla ja muuallakin Uudellamaalla palveluita tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluiden, kasvatus- ja opetuspalveluiden, hyvinvointi- ja vapaa-ajan sekä tekniikan toimialan palveluiden järjestäjät kaikki olleet kaupungin ylintä johtoa myöten haastavassa tilanteessa. Nyt, jos koskaan kunnissa tarvitaan johtajuutta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä ja yhteen hiileen puhaltamista yli toimiala- ja puoluerajojen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisen myötä (=SOTE) koulutuksen osuus kuntapalveluissa tulee kasvamaan. Niinpä tulevat kunnallisvaalit ovat ennen kaikkea koulutusvaalit. Mediassa on viime aikoina noussut Koskelan surman myötä esille kiusaaminen. Kiusaamisesta puhuttaessa esille nousee usein termi koulukiusaaminen ikään kuin koulu aiheuttaisi kiusaamista. Kiusaaminen itsessään on kuitenkin mielestäni yhteiskunnassamme laajempi ja vakavampi asia. Kaikenlaisen kiusaamisen ennalta ehkäisy ja siihen puuttuminen kaikkialla ja kaikissa yhteisöissä (päiväkodit, koulut, työyhteisöt, harrastusyhteisöt) on välttämätöntä.

Lisäksi Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on saatava kuntoon monin eri keinoin. Opetuksen laadun kannalta olisi tärkeä pienentää luokkakokoja säätämällä opettajamitoitus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Inkluusioon liittyvä kolmiportaisen tuen resursointi on hoidettava hyvin ja samalla on kartoitettava erityisluokkien tarve. Oppilashuollon tuki lapsille ja nuorille, varhainen puuttuminen moniammatillisella yhteistyöllä ja erilaisten tukimuotojen ja terapian nopea saanti ja riittävyys on saatava kuntoon.

Pidetään lapsistamme ja nuoristamme hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa! Tulevat kuntavaalit ovat ennen kaikkea sivistys-, koulutus- ja kulttuurivaalit. Tulevaisuus on käsissämme tässä ja nyt! Tehdään siitä parempi yhdessä.

Tuomo Suihkonen, Keskustan kuntavaaliehdokas, Kerava, luokanopettaja, JUKO: n pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja ja OAJ:n valtuuston jäsen