Puheenjohtajavaalin puhe piirikokouksessa - Maasta kaikki nousee!

Sunnuntai 9.10.2022 - Tuomo Suihkonen

Puheeni Keskustan Uudenmaan piirin syyskokouksessa 8.10.2022

Arvoisa Uudenmaan Keskustan piirin väki

Olen Tuomo Suihkonen, Keravan Tuomo, yhteistyön
rakentaja

Tilanne oli poikkeuksellinen, kun vuosi sitten tulin valituksi
Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi. Piirimme
puheenjohtajaksi ei silloisen puheenjohtajamme Sonjan
ilmoitettua luopuvan puheenjohtajuudesta ollut ehdolla
ketään. Keravan kuntayhdistyksen kysyessä minua tähän
haasteelliseen tehtävään, koin haluavani kantaa vastuuta
Keskustan Uudenmaan piirin luotsaamisessa Aluevaaleihin.

 
Puheenjohtajaksi lähtiessäni minulle oli tärkeää, että sain
ympärilleni osaavan ja luotettavan tiimin.
Varapuheenjohtajani Tea Nieminen ja Mikko Lasanen ovat
olleet minulle iso tuki johtaessani piirin hallitusta ja
toimintaa. Yhteistyön rakentajana katson, että yhteistyössä
on voimaa! Siitä olen puheenjohtajistolle, työvaliokunnalle,
piirin hallitukselle ja kuntayhdistysten aktiiveille kiitollinen.
Olen iloinen, että minut on otettu täällä hyvin vastaan.

Aluevaalit olivat Keskustalle valtakunnan tasolla yllätys.
Lähipalveluiden vahvistamisen viesti kuultiin ja kansa antoi
meille laajan kannatuksen erityisesti Keskustalle vahvoilla
alueilla. Myös Uudenmaan Keskustan piirin alueella koettiin
valonpilkahduksia useamman kuntayhdistyksen osalta. 

Puoluekokous Lappeenrannassa oli hieno kokemus.
Piirimme joukkue esiintyi edukseen lippumarsseilla ja
Uusmaalaisten laulu, uskallan sanoa, kajahti lippukulkueessa.
Kohokohdaksi muodostui se, kun sain puhujapöntöstä
piirimme puheenvuorossa kannattaa Riikka Pakarista puolueemme varapuheenjohtajaksi. Nostin tuossa puheessani myös koulutuksen mm. turvallisuuden ja omavaraisuuden lisäksi eduskuntavaalien yhdeksi kärkiteemaksi.

On selvää, ettemme voi jäädä tuleen makaamaan. Nyt on
tehtävä hartiavoimin töitä Keskustan tulevaisuuden kannalta
tärkeillä alueilla Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. On
kuunneltava alueemme asukkaiden arkipäivään liittyviä
asioita ja haasteita ja nostettava uskottavasti näitä asioita
esille tilaisuuksissamme, toritapaamisissa ja
kannanotoissamme. 

Nykyisenä Uudenmaan Keskustan piirin puheenjohtajana,
Keravan kaupunginvaltuutettuna, Vantaa-Keravan  vara-
aluevaltuutettuna ja pitkän linjan AY-toimijana, olen valmis
edelleen antamaan panokseni yhteiseen kampanjointiimme
kohti eduskuntavaaleja. 

Kolme teemaa:
1. Yhteistyö: Vain yhteistyöllä voimme vaikuttaa asioihin. Tarvitaan yhteistyötä yli kunta-, hyvinvointi-,toimiala- ja puoluerajojen sekä Hus-yhtymän ja kolmannen sektorin järjestöjen kanssa.
2. Uskottavuus: Usko omaan tekemiseen, omaan
sanomaan, muutkin alkavat uskoa meitä.
3. Ihminen, ihmisen monipuolinen hyvinvointi, perhe,
sivistys ja huolenpito kaikista, köyhän asia! Kohdataan ja kuunnellaan ihmistä häne arjen haasteisiinsa ja kysymyksiinsä liittyen. Ihmisen huoleen täytyy vastata ja edistää asioita sen mukaan, mikä on ihmiselle ja ihmisyhteisölle ja niiden hyvinvoinnille hyväksi.

Arvoisat piirikokousedustajat

Aion kuunnella Teitä, olla tukemassa kaikkia
ehdokkaitamme ja piirin aktiivitoimijoita ja olla myös vahvasti
mukana kampanjoimassa Uudellamaalla Keskustan
tulevaisuuden hyväksi, jos saan siihen työhön yhä

luottamuksenne. Uskon, että yhdessä tehden koittaa aika,
jolloin voimme nähdä, että Maasta kaikki nousee! 
Tässä seison edessänne Keravan Tuomona, perheenisänä,
opettajana, pääluottamusmiehenä, Yhteistyön rakentajana,
Uudenmaan ja sivistyksen rakentajana.
Pyydän luottamustanne.

Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä vapussa 1.5.2022 Keravalla klo 11.30

Sunnuntai 1.5.2022 - Tuomo Suihkonen

Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä vapussa 1.5.2022 Keravalla klo 11.30

Arvoisat kuulijat

Aurinkoista vihreää vappua teille kaikille. Mukava nähdä näin paljon väkeä keväisissä merkeissä vapunpäivänä täällä Keravalla Prismanaukiolla.

1.     Ukraina ja jumiutuneet työmarkkinaneuvottelut

Elämme nyt haastavia aikoja. Ukrainan sota ja ukrainalaisten suuri inhimillinen hätä ovat tuntuneet käsinkosketeltavina myös meidän suomalaisten sydämissämme. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemoitumisemme on muuttunut ratkaisevasti Ukrainan sodan myötä. Tärkeää on, että voimme luottaa valtion ylimpään johtoon siinä, että lähitulevaisuudessa tehdään itsenäisen ja vapaan Suomen kannalta huolellisesti perusteltuja ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä.

Samaan aikaan ovat käynnissä olleet työmarkkinaneuvottelut, jotka ovat jumiutuneet työnantaja- ja työntekijäosapuolten näkemysten ajautuessa toistaiseksi hyvin etäälle toivotusta sovintoratkaisusta. Tämä tarkoittaa sitä, että heti vapun jälkeen 3.-9.5. on edessä laaja lakko, jonka piirissä on yli 80 000 työntekijää.

2.     Koulutuksen keskeinen yhteiskunnallinen merkitys

Suomen kannalta Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 101 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueelle siirtymän myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöllä on iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollolla.

Koronan jälkeinen oppimisvaje ja samaan aikaan tehty oppivelvollisuuden laajentaminen ovat nostaneet esille oppimisen tukeen liittyviä haasteita. Samalla, kun riittävät tuen resurssit tulisi varmistaa, tulisi varmistaa, että tuki toimii kaikilla asteilla yhteneväisesti toiselle asteelle asti. Opettajamitoitus tulisi säätää lakiin kirjatuksi. Hyvinvointialueelle siirryttäessä on varmistettava oppilas- ja opiskeluhuollon säilyminen tiiviinä osana päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea. Ehkäisevät mielenterveyspalvelut ja nopea hoitoon pääsy, terapiatakuu ovat tärkeitä asioita lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvienkin mielenterveyden edistämiseksi. 

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan.

3.     Kuunteleminen ja kohtaaminen

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla

oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

4.     Yhteistyö

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Yhteistyön merkitys myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueelle siirtymän myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puolue-, yli toimiala- ja hyvinvointialuerajojen.

Hyvät kuulijat

5.     TYÖNTEKIJÄT

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Työntekijöiden työhyvinvointia täytyy tukea riittävillä resursseilla, työoloja parantamalla ja esim. hyvällä perehdytyksellä, riittävällä täydennyskoulutuksella, mentoroinnilla ja työnohjauksella. Tämän lisäksi nämä kunta-alan työntekijät ansaitsevat merkitykselliselle työlleen myös arvoisensa palkan.

Parhaillaan on käynnissä kunta-alan neuvottelukierros, jossa työnantajaosapuoli ja työntekijäjärjestöt ovat vielä kaukana sovitteluratkaisusta. Sovittelulautakunta lykkäsi sovitteluratkaisun jättämistä ja siitä syystä heti ensi viikolla vapun jälkeen 3.5.-9.5. on edessä JUKOn ja JAUn lakko, jossa pääkaupunkiseudulla lähes kaikki koulut ja päiväkodit menevät kiinni ja vaikutuksensa saavat myös kulttuuri- ja liikuntapaikkojen palvelut ja muutkin kunta-alan palvelut, missä työskentelee kyseisten pääsopijajärjestöjen liittojen, siis OAJ:n, JHL:n ja JYTYn jäseniä. Samaan aikaan SOTEry miettii joukkoirtisianomisia. Kynnyskysymyksenä on inflaation laukatessa ostovoiman turvaavat yleiskorotukset sekä erityisesti kunta-alan monivuotinen palkkaohjelma, joka kaventaisi yksityisen ja kuntapuolen palkkaeroja ja varmistaisi osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden veto- ja pitovoimaa työnantajina.

6.     VIHREÄ VAPPU

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään ja me teemme sitä yhdessä tässä ja nyt.

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

Tuomo Suihkonen, JUKOn pääluottamusmies, luokanopettaja KM, Keravan Keskustan kaupunginvaltuutettu, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja

Puheenjohtaja Suihkosen Uuden vuoden tervehdys

Sunnuntai 9.1.2022 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa Uudenmaan Keskustan väki

Olen Tuomo Suihkonen, keravalainen 47-vuotias kolmen lähes aikuisen lapsen perheenisä. Juureni tulevat syvältä Keski-Suomesta Muuramesta. Keskustalaiset juureni olen perinyt isältäni Paavolta, joka on syntyisin Keski-Pohjanmaalta. Äitini Eila on myös lähtöisin Keski-Pohjanmaalta. Isoisäni oli aikoinaan kuntapoliitikkona Reisjärvellä sivistyslautakunnan puheenjohtajana. Isäni on maalaiskodin kasvatti ja sekä isäni että äitini juuret ja elämänkokemukset ovat varmasti vaikuttaneet myös omaan arvomaailmaani. Näen, että meidän velvollisuutemme on pitää kaikista huolta, ei vain niistä joilla menee hyvin, vaan myös niistä, joilla on elämässä ja elämänhallinnassa haasteita. Isäni maalaiskodissa arvostettiin koulutusta ja niinpä isäni luki aikoinaan ylioppilaaksi ja väitteli kala- ja lestijokilaakson murteista tohtoriksi -90-luvulla.

Opettajuus kulkee vahvasti isäni suvussa ja niinpä minäkin kouluttauduin luokanopettajaksi Tampereen yliopistosta Hämeenlinnan OKL:stä vuonna 2001. Opettajuus saa jatkoa myös minun perheessäni, sillä vanhin poikani Werneri 23 v. pääsi tänä syksynä opiskelemaan Joensuun yliopiston OKL: ään. Olen siitä isänä aidosti ylpeä. Minulla on myös 21-vuotias jalkapalloa pelaava Viljami-poika ja 19-vuotias lukiota käyvä Venla-tytär, joista olen myös ylpeä. Itse olen toiminut luokanopettajana vuodesta 2001 vuoteen 2004 Nurmijärven kauniissa kulttuuripitäjässä ja sittemmin täällä aurinkoisella Keravalla Ahjon koulussa vuodesta 2004 vuoteen 2018, jonka jälkeen olen toiminut JUKOn pääluottamusmiehenä Keravalla edustaen noin 600 Keravan kaupungin akavalaista työntekijää. Pohjakoulutuksen sain peruskoulun ja lukion lisäksi Suomen armeijassa, kun 2,5 vuoden aikana vuosina -94-96 suoritin varusmieskoulutuksen Keski-Suomen Pioneeripataljoonassa käyden RUK:n Haminassa, kouluttaen varusmiehiä kesäkouluttajana ja opiskellessani vuoden Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulussa Santa-Haminassa. Siltä reissulta mukaan jäi tärkein, nimittäin aviovaimoni Maarit.

Näkisin, että keskusta tarvitsee ammattiyhdistysosaamista ja siitä minulla on vahvaa kokemusta. Olen toiminut Keravalla OAJ:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana 2010-2020 ja OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtajana 2019 alkaen. OAJ:n Uudenmaan alueyhdistys, jota nyt johdan, ulottuu Hangosta Loviisaan ja koostuu 22 jäsenyhdistyksestä ja alueellamme on 7200 opettajaa. Alueyhdistyksen toiminnassa vedän työvaliokuntaa ja hallitusta sekä edunvalvontatiimiä. Toimintamme pitää sisällään myös verkostoja ja työryhmiä, joiden toiminnassa olen vahvasti mukana. Koulutamme jäsenyhdistyksiämme ja yhteysopettajiamme ja viestimme monikanavaisesti. Olemme pitäneet yhteyttä kasvatukseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa myös alueemme kansanedustajiin ja viestineet alueemme medioissa. Viimeksi syyskuun lopussa olimme yhdessä OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen ja alueasiantuntijamme Ilkka Miettisen kanssa OAJ on the Road-kierroksella Karjaalla puhumassa oppivelvollisuuden laajentamisesta ja opettajien työssä jaksamisesta ja sen tukemisesta. Olen istunut OAJ:n valtuustossa lähes täyden nelivuotiskauden vuodesta 2018 alkaen. Siellä olen koulutuspoliittisen valiokunnan varajäsen. Uskoisin, että kokemuksestani ammattiyhdistystoiminnassa on hyötyä myös Uudenmaan Keskustan piirin toimintaa ajatellen.

Edessämme ovat aluevaalit tammikuussa 2022 ja siitä vuoden päästä eduskuntavaalit. Tulevana puheenjohtajana olen valmis johtamaan keskustan Uudenmaan piirin näihin vaaleihin. Olen toki vasta nuori keskustalainen, koska liityin puolueeseen juuri ennen kuntavaaleja, kun ilmoittauduin ehdokkaaksi. Tulin ensimmäisellä kerralla valituksi Keravan valtuustoon ja toimin nyt vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunnassa, sillä näen liikunnan, urheilun ja kulttuurin edistämisen erityisen tärkeäksi koulutuspoliittisen vaikuttamisen lisäksi osana osallisuuden lisäämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Tuoreena keskustalaisena olen vaikuttunut siitä työstä, mitä Uudenmaan piirin puheenjohtaja Sonja ja varapuheenjohtajisto olette yhdessä piirin hallituksen kanssa tehneet. Hyvä yhteishenki välillänne ja positiivinen ja valoisa elämänasenteenne on välittynyt kaikista etätapaamisista, mitä esim. viime kevään kuntavaalien ja viime syksyisten aluevaali-infojenkin yhteydessä olemme saaneet yhdessä keskustalaisina kokea.

Minut on otettu hienosti vastaan myös Keravan kuntayhdistyksessä ja mikäs minun on kasvaessa tässä yhteisessä kansanliikkeessämme, kun vierellä on monipuolista osaamista aivan politiikan huipulta. Minut vetää nöyräksi, kun Keravalla valtuustossa vieressä istuu Keskustan monivuotinen puoluesihteeri Timo Laaninen. Arvostan teidän kaikkien panosta ja kokemusta ja näen, että Uudenmaan piirissä on tehty hienoa työtä ja se työ, kiitos edeltäjäni puheenjohtaja Sonjan ja hänen johtamansa hallituksen edistämänä, näkyy ja tuottaa tulosta.

Olen valmis jatkamaan Sonjan ja hänen edeltäjiensä viitoittamaa arvokasta työtä keskustalaisen kansanliikkeen parissa Uudenmaan piirin puheenjohtajana omalla persoonallani ja kokemustaustallani. Me elämme aikaa, joka on monella tapaa yhteiskunnallisesti murrosvaiheessa. Koronan jäljet näkyvät monimuotoisena oppimis- ja hyvinvointivajeena ja samanaikaisesti väestökehitys ja työelämän murros luovat haasteellisia näkymiä tulevaisuuteen. Keskusta tarvitsee jalansijaa Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla ja hyvin pian parin-kolmen viikon päästä edessämme olevat Aluevaalit (=hyvinvointivaalit) ovat tärkeä ensiaskel keskustan kannalta parempaan suuntaan. Nyt tarvitaan lujaa yhteistyötä yli toimiala-, puolue- ja maakuntarajojen. Tarvitaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja sairaanhoitopiirien sekä kolmannen sektorin välillä. Tarvitaan panostusta lapsiin ja nuoriin neuvoloista ja varhaiskasvatuksesta eteenpäin, nuorten osallistamista ja kiinnostusta politiikkaan, tarvitaan toimivia lähipalveluja kansalaisille, niin sisäistä kuin ulkoistakin turvallisuutta, ilmasto- ja ympäristötekoja, työikäisten ja ikääntyvien tukemista ja entistä vahvempaa uskoa tulevaan.

Keskeistä on se, että puhuttelemme eri-ikäisiä ihmisiä, kohtaamme heitä aidosti kaduilla ja toreilla koronan sallimissa rajoissa ja samanaikaisesti osaamme hyödyntää myös digitaitoja ja –osaamista viestinnässä ja vaalivaikuttamisessa. Hyvinvointivaaleissa ja tulevissa eduskuntavaaleissa meidän sanomamme ei saa jäädä epäselväksi. Meille tärkeintä ovat ihmisten arkipäivää lähellä olevat palvelut, siis lähipalvelut! Nämä vaalit ovat linjavaalit keskittämisen ja lähipalveluiden välillä. Meidän viestimme on selvä:

-Turvaamme lähipalvelut niin, että jokaiseen kuntaan jää toimiva soteasema. Myös toimivat palo- ja pelastusasemat ja palo- ja pelastuslaitosten rakenteet tulee voida mahdollisuuksien mukaan säilyttää.

Uskon, että Keskusta erottuu positiivisella tavalla silloin, kun se tuo esille omia vahvuuksiaan ja keskittyy ydinsanomansa äärelle. On tärkeä viestiä, että samalla, kun tuemme yritteliäisyyttä, osaamista ja onnistumista, jokaisella ihmisellä on ihmisarvo ja ihmisoikeudet rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään katsomatta.

Pääluottamusmiehenä, luokanopettajana ja nyt Uudenmaan piirin puheenjohtajana olen valmis tekemään kanssanne yhteistyötä. Olen valmis keskustelemaan ja kuulemaan ajatuksianne. Tulevaisuus ei ole tuolla jossakin. Sitä tehdään ja me teemme sitä parhaillaan tässä ja nyt!

Onnea ja menestystä kaikille aluevaaliehdokkaille sekä onnea, iloa, turvallista ja terveellistä uutta vuotta teille kaikille vuodelle 2022!

Keravalla 3. tammikuuta 2022

Tuomo Suihkonen, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja