Puheenjohtaja Suihkosen Uuden vuoden tervehdys

Sunnuntai 9.1.2022 - Tuomo Suihkonen

Arvoisa Uudenmaan Keskustan väki

 

Olen Tuomo Suihkonen, keravalainen 47-vuotias kolmen lähes aikuisen lapsen perheenisä. Juureni tulevat syvältä Keski-Suomesta Muuramesta. Keskustalaiset juureni olen perinyt isältäni Paavolta, joka on syntyisin Keski-Pohjanmaalta. Äitini Eila on myös lähtöisin Keski-Pohjanmaalta. Isoisäni oli aikoinaan kuntapoliitikkona Reisjärvellä sivistyslautakunnan puheenjohtajana. Isäni on maalaiskodin kasvatti ja sekä isäni että äitini juuret ja elämänkokemukset ovat varmasti vaikuttaneet myös omaan arvomaailmaani. Näen, että meidän velvollisuutemme on pitää kaikista huolta, ei vain niistä joilla menee hyvin, vaan myös niistä, joilla on elämässä ja elämänhallinnassa haasteita. Isäni maalaiskodissa arvostettiin koulutusta ja niinpä isäni luki aikoinaan ylioppilaaksi ja väitteli kala- ja lestijokilaakson murteista tohtoriksi -90-luvulla.

 

Opettajuus kulkee vahvasti isäni suvussa ja niinpä minäkin kouluttauduin luokanopettajaksi Tampereen yliopistosta Hämeenlinnan OKL:stä vuonna 2001. Opettajuus saa jatkoa myös minun perheessäni, sillä vanhin poikani Werneri 23 v. pääsi tänä syksynä opiskelemaan Joensuun yliopiston OKL: ään. Olen siitä isänä aidosti ylpeä. Minulla on myös 21-vuotias jalkapalloa pelaava Viljami-poika ja 19-vuotias lukiota käyvä Venla-tytär, joista olen myös ylpeä. Itse olen toiminut luokanopettajana vuodesta 2001 vuoteen 2004 Nurmijärven kauniissa kulttuuripitäjässä ja sittemmin täällä aurinkoisella Keravalla Ahjon koulussa vuodesta 2004 vuoteen 2018, jonka jälkeen olen toiminut JUKOn pääluottamusmiehenä Keravalla edustaen noin 600 Keravan kaupungin akavalaista työntekijää. Pohjakoulutuksen sain peruskoulun ja lukion lisäksi Suomen armeijassa, kun 2,5 vuoden aikana vuosina -94-96 suoritin varusmieskoulutuksen Keski-Suomen Pioneeripataljoonassa käyden RUK:n Haminassa, kouluttaen varusmiehiä kesäkouluttajana ja opiskellessani vuoden Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulussa Santa-Haminassa. Siltä reissulta mukaan jäi tärkein, nimittäin aviovaimoni Maarit.

 

Näkisin, että keskusta tarvitsee ammattiyhdistysosaamista ja siitä minulla on vahvaa kokemusta. Olen toiminut Keravalla OAJ:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana 2010-2020 ja OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtajana 2019 alkaen. OAJ:n Uudenmaan alueyhdistys, jota nyt johdan, ulottuu Hangosta Loviisaan ja koostuu 22 jäsenyhdistyksestä ja alueellamme on 7200 opettajaa. Alueyhdistyksen toiminnassa vedän työvaliokuntaa ja hallitusta sekä edunvalvontatiimiä. Toimintamme pitää sisällään myös verkostoja ja työryhmiä, joiden toiminnassa olen vahvasti mukana. Koulutamme jäsenyhdistyksiämme ja yhteysopettajiamme ja viestimme monikanavaisesti. Olemme pitäneet yhteyttä kasvatukseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa myös alueemme kansanedustajiin ja viestineet alueemme medioissa. Viimeksi syyskuun lopussa olimme yhdessä OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen ja alueasiantuntijamme Ilkka Miettisen kanssa OAJ on the Road-kierroksella Karjaalla puhumassa oppivelvollisuuden laajentamisesta ja opettajien työssä jaksamisesta ja sen tukemisesta. Olen istunut OAJ:n valtuustossa lähes täyden nelivuotiskauden vuodesta 2018 alkaen. Siellä olen koulutuspoliittisen valiokunnan varajäsen. Uskoisin, että kokemuksestani ammattiyhdistystoiminnassa on hyötyä myös Uudenmaan Keskustan piirin toimintaa ajatellen.

 

Edessämme ovat aluevaalit tammikuussa 2022 ja siitä vuoden päästä eduskuntavaalit. Tulevana puheenjohtajana olen valmis johtamaan keskustan Uudenmaan piirin näihin vaaleihin. Olen toki vasta nuori keskustalainen, koska liityin puolueeseen juuri ennen kuntavaaleja, kun ilmoittauduin ehdokkaaksi. Tulin ensimmäisellä kerralla valituksi Keravan valtuustoon ja toimin nyt vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunnassa, sillä näen liikunnan, urheilun ja kulttuurin edistämisen erityisen tärkeäksi koulutuspoliittisen vaikuttamisen lisäksi osana osallisuuden lisäämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Tuoreena keskustalaisena olen vaikuttunut siitä työstä, mitä Uudenmaan piirin puheenjohtaja Sonja ja varapuheenjohtajisto olette yhdessä piirin hallituksen kanssa tehneet. Hyvä yhteishenki välillänne ja positiivinen ja valoisa elämänasenteenne on välittynyt kaikista etätapaamisista, mitä esim. viime kevään kuntavaalien ja viime syksyisten aluevaali-infojenkin yhteydessä olemme saaneet yhdessä keskustalaisina kokea.

 

Minut on otettu hienosti vastaan myös Keravan kuntayhdistyksessä ja mikäs minun on kasvaessa tässä yhteisessä kansanliikkeessämme, kun vierellä on monipuolista osaamista aivan politiikan huipulta. Minut vetää nöyräksi, kun Keravalla valtuustossa vieressä istuu Keskustan monivuotinen puoluesihteeri Timo Laaninen. Arvostan teidän kaikkien panosta ja kokemusta ja näen, että Uudenmaan piirissä on tehty hienoa työtä ja se työ, kiitos edeltäjäni puheenjohtaja Sonjan ja hänen johtamansa hallituksen edistämänä, näkyy ja tuottaa tulosta.

 

Olen valmis jatkamaan Sonjan ja hänen edeltäjiensä viitoittamaa arvokasta työtä keskustalaisen kansanliikkeen parissa Uudenmaan piirin puheenjohtajana omalla persoonallani ja kokemustaustallani. Me elämme aikaa, joka on monella tapaa yhteiskunnallisesti murrosvaiheessa. Koronan jäljet näkyvät monimuotoisena oppimis- ja hyvinvointivajeena ja samanaikaisesti väestökehitys ja työelämän murros luovat haasteellisia näkymiä tulevaisuuteen. Keskusta tarvitsee jalansijaa Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla ja hyvin pian parin-kolmen viikon päästä edessämme olevat Aluevaalit (=hyvinvointivaalit) ovat tärkeä ensiaskel keskustan kannalta parempaan suuntaan. Nyt tarvitaan lujaa yhteistyötä yli toimiala-, puolue- ja maakuntarajojen. Tarvitaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja sairaanhoitopiirien sekä kolmannen sektorin välillä. Tarvitaan panostusta lapsiin ja nuoriin neuvoloista ja varhaiskasvatuksesta eteenpäin, nuorten osallistamista ja kiinnostusta politiikkaan, tarvitaan toimivia lähipalveluja kansalaisille, niin sisäistä kuin ulkoistakin turvallisuutta, ilmasto- ja ympäristötekoja, työikäisten ja ikääntyvien tukemista ja entistä vahvempaa uskoa tulevaan.

 

Keskeistä on se, että puhuttelemme eri-ikäisiä ihmisiä, kohtaamme heitä aidosti kaduilla ja toreilla koronan sallimissa rajoissa ja samanaikaisesti osaamme hyödyntää myös digitaitoja ja –osaamista viestinnässä ja vaalivaikuttamisessa. Hyvinvointivaaleissa ja tulevissa eduskuntavaaleissa meidän sanomamme ei saa jäädä epäselväksi. Meille tärkeintä ovat ihmisten arkipäivää lähellä olevat palvelut, siis lähipalvelut! Nämä vaalit ovat linjavaalit keskittämisen ja lähipalveluiden välillä. Meidän viestimme on selvä:

-Turvaamme lähipalvelut niin, että jokaiseen kuntaan jää toimiva soteasema. Myös toimivat palo- ja pelastusasemat ja palo- ja pelastuslaitosten rakenteet tulee voida mahdollisuuksien mukaan säilyttää.

 

Uskon, että Keskusta erottuu positiivisella tavalla silloin, kun se tuo esille omia vahvuuksiaan ja keskittyy ydinsanomansa äärelle. On tärkeä viestiä, että samalla, kun tuemme yritteliäisyyttä, osaamista ja onnistumista, jokaisella ihmisellä on ihmisarvo ja ihmisoikeudet rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään katsomatta.

 

Pääluottamusmiehenä, luokanopettajana ja nyt Uudenmaan piirin puheenjohtajana olen valmis tekemään kanssanne yhteistyötä. Olen valmis keskustelemaan ja kuulemaan ajatuksianne. Tulevaisuus ei ole tuolla jossakin. Sitä tehdään ja me teemme sitä parhaillaan tässä ja nyt!

 

Onnea ja menestystä kaikille aluevaaliehdokkaille sekä onnea, iloa, turvallista ja terveellistä uutta vuotta teille kaikille vuodelle 2022!

 

Keravalla 3. tammikuuta 2022

Tuomo Suihkonen, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, eduskuntavaalit, hyvinvointivaje, koronan jäljet, yhteistyö, Uudenmaan Keskusta

Hyvinvointialueesta yhteistoiminta-alue lähipalveluiden turvaamiseksi

Tiistai 23.11.2021 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitukseni julkaistiin Keski-Uusimaa-lehdessä 23.11.2021

Hyvinvointialueesta yhteistoiminta-alue lähipalveluiden turvaamiseksi

 

Tammikuun 2022 aluevaalit ovat linjavaalit lähipalveluiden edistämisen ja palveluiden keskittämisen pyrkimysten välillä. Hyvinvointialueen asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ketkä aluevaltuustossa päättävät palvelupisteiden sijainnista tai eri toimipaikoissa annettavan palvelun laajuudesta. Puolueiden välillä on tässä suuria eroja.

 

Keskusta on linjannut, että jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lisäksi palveluja on oltava ihmisten saatavilla kaikissa isommissa taajamissa ja kaupunginosissa. Tämä on tärkeä tavoite kansalaisten lähipalveluiden turvaamiseksi myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueella. Lähipalvelut turvataan parhaiten toimivalla yhteistyöllä hyvinvointialueen sisällä yli kuntarajojen. Sen lisäksi on tehtävä yhteistyötä yli toimiala-, puolue- ja maakuntarajojen. Esim. pelastustoimen osalta tarvitaan toimivaa yhteistyötä Vantaa-Keravan ja Keusoten alueiden välillä, kun tällä hetkellä Keravan pelastuspalvelut hoidetaan yhdessä Tuusulan kanssa. Toimivaa yhteistyötä kannattaa jatkaa ja mahdollistaa se Aluevaalien jälkeenkin, kun hyvinvointialueita perustetaan ja yhteisiä toimintoja suunnitellaan toteutettavaksi.

 

Aluevaaliehdokkaana puolustan kaikkien alueemme asukkaiden oikeutta saada apua ja palveluja silloin, kun hätä on suurin ja apua tarvitaan. Näiden palvelujen saaminen ei saa olla kiinni kotikunnasta. Nyt ja tulevaisuudessa on tarjottava sosiaali- ja terveyspalveluja tasa-arvoisesti kaikille hyvinvointialueen asukkaille.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhtenä perimmäisenä tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja peruspalveluiden vahvistaminen. Lähipalvelun yhdistäminen seitsemän päivän hoitotakuuseen parantaa huomattavasti peruspalveluiden saatavuutta. Digitalisaatio ja etäpalvelut ovat hyvä lisä, mutta eivät korvaa henkilökohtaista kontaktia.

 

Koronapandemiasta selviytymisessä ratkaisevan suuri merkitys kasvatus- ja opetushenkilöstön lisäksi on pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Henkilöstöltä on vaadittu venymistä ja joustoa ja heidän arvostustaan on entisestään lisättävä.  Kasvatus- ja opetus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöpulaan on etsittävä oikeita ratkaisuja. Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä on lisättävä.  Lasten ja nuorten lisäksi on huolehdittava ikäihmisten hoivapalveluista. Hyvinvointialueilla on huolehdittava siitä, että hoivapalvelut säilyvät lähipalveluina ja myös kotihoitoon saadaan riittävästi resursseja.

 

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on mielenterveyden ongelmiin paneuduttava huolella. Terapiatakuu ja nopea hoitoon pääsy ovat tässäkin ensiarvoisen tärkeitä. Erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden tulisi saada apu mielenterveyden häiriöihin. On myös taattava jatkossakin oppilashuollon pysyvyys ja toimivuus varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja oppilaitosten arkipäivässä, kun esim. kouluterveydenhuolto ja koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Olen valmis puolustamaan näitäkin palveluja ja rakentamaan yhteistyötä parempien lähipalveluiden turvaamiseksi tulevalla Vantaa-Kerava-hyvinvointi-alueella, siis yhteistoiminta-alueella! Yhteistyötä tulee tehdä myös sairaanhoitopiirien ja kolmannen sektorin kanssa sekä koko Uudellamaalla, kun alueellemme perustetaan yhteensä 4 hyvinvointialuetta.

 

Tuomo Suihkonen, luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja, OAJ:n valtuuston jäsen, Keravan Keskustan aluevaaliehdokas ja Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja vuodelle 2022

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointialue, aluevaaliehdokas, Vantaa-Kerava, digitalisaatio, koronapandemia, lähipalvelut, Keusote, keskusta