Jalkautuvan nuorisotyön tukeminen Keravalla vapaaehtoistyöllä ja kolmannen sektorin sekä vanhempainyhdistysten toimijoilla

Tiistai 15.11.2022 - Tuomo Suihkonen

Puheeni kaupunginvaltuustossa 14.11.2022

Arvoisat kaupunginjohtaja, valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja keravalaiset

Roudman-kulttuuri on tullut myös Keravalle. Nuorten joukkioiden, ryhmittymien, nuorisojengien aiheuttama rikollisuus, ryöstöt, pahoinpitelyt ovat nousseet tietoisuuteemme. Ongelma on valtakunnallinen. Näitä tapahtuu muissakin radanvarsikunnissa ja -kaupungeissa, ei pelkästään Keravalla. Kuitenkin on selvää, että kun ongelmat tulevat omassa kotikaupungissa lähelle, se vaikuttaa turvallisuudentunteeseemme ja aiheuttaa huolta keravalaisissa perheissä, isissä ja äideissä, kaupungin työntekijöissä, kaikissa keravalaisissa. 

Kysymys kuuluukin, mitä voisimme yhdessä tälle ongelmalle tehdä? Isien ja äitien kontaktointi ja tuki neuvolasta alkaen on tärkeää. Kun jokainen äiti ja isä jaksaa pitää omista lapsistaan huolen, sillä on iso merkitys. Varhainen puuttuminen, koulutuksen resurssit varhaiskasvatuksesta alkaen on keskeistä. Tämän lisäksi voisimme yhdessä miettiä uusia toimintatapoja, jotka voisivat tukea nuorisopalveluiden jalkautuvaa työtä.

Keravan nuorisopalvelut ovat tehneet ja tekevät korvaamatonta työtä lastemme ja nuortemme eteen. Voisiko kolmas sektori ja vapaaehtoistyö olla tukemassa tätä hienoa kaduilla tehtävää työtä? Olen tehnyt valtuustoaloitteen, että tehdään Keravan kaupungin puolesta selvitys, voisivatko esim. vanhempainyhdistykset, Saapas- ja Walkers-toiminta, SPR:n toimijat olla yhteistyöstä mukana tukemassa jalkautuvaa nuorisotyötä? Samalla voitaisiin kartoittaa, voisivatko Keudan kasvatus- ja ohjausalan perus-, ammatti- ja erikoistumistutkintoa  suorittavat opiskelijat ja opettajat olla yhteistyössä Nuorisopalveluiden kanssa kouluttamassa vapaaehtoistyöntekijöitä jalkautuvaan nuorisotyöhön.

Keravan nuorisopalvelut ovat tehneet ja tekevät korvaamatonta työtä lastemme ja nuortemme eteen. Voisiko kolmas sektori ja vapaaehtoistyö olla tukemassa tätä hienoa kaduilla tehtävää työtä? Olen tehnyt valtuustoaloitteen, että tehdään Keravan kaupungin puolesta selvitys, voisivatko esim. vanhempainyhdistykset, Saapas- ja Walkers-toiminta, SPR:n toimijat olla yhteistyöstä mukana tukemassa jalkautuvaa nuorisotyötä? Samalla voitaisiin kartoittaa, voisivatko Keudan kasvatus- ja ohjausalan perus-, ammatti- ja erikoistumistutkintoa  suorittavat opiskelijat ja opettajat olla yhteistyössä Nuorisopalveluiden kanssa kouluttamassa vapaaehtoistyöntekijöitä jalkautuvaan nuorisotyöhön.

Turvallisuuden tunne puhuttaa Keravalla

Perjantai 4.11.2022 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.11.2022

Kolumni Turvallisuuden tunne puhuttaa Keravalla

Turvallisuus on asia, joka on noussut viimeisen vuoden aikana pääteemaksi erityisesti Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen ja Ukrainan sodan vuoksi. Samaan aikaa turvallisuus ja turvattomuuden tunne on valitettavasti ollut keskustelunaiheena myös kotikaupungissani Keravalla. 

Keravan kohdalla on viime aikoina puhuttu huolestuneena erityisesti vanhempien suulla roudman kulttuurin rantautumisesta tänne. On valitettavaa, että on tullut ilmi useampia tapauksia, joissa nuorisoryhmittymä tai ”jengi”, miksi ikinä sitä kutsummekaan, on pahoinpidellyt ihmisiä sairaalakuntoon ja ryöstellyt lapsia ja nuoria kaduilla. Näissä tapauksissa ovat tekijät olleet nuoria 12-18 vuotiaita, siis iältään vielä lapsia ovat monet näistä nuorisorikollisista. 

Asia on noussut nyt esille ja ilmiö varmasti on aiheuttanut ihmetystä ja jopa turvattomuuden kokemusta meissä tavallisissa keravalaisissa. Vanhemmat ovat lähestyneet kaupunginvaltuutettuja. Kaupungin johto ja turvallisuusjohtaja ovat tehneet parhaansa. On lisätty kameroita ja tehostettu etsivää nuorisotyötä ja ankkuritoimintaa. Hyvää työtä tehdään, mutta riittääkö se? Mitä muuta voisimme vielä tehdä?

Varhainen puuttuminen nousee keskeiseksi ennaltaehkäiseväksi tekijäksi. Nyt on tuettava äitejä ja isiä, että he jaksavat hoitaa päävastuussa lastensa ja nuortensa kasvatuksesta. Meidän aikuisten on pidettävä huoli lapsistamme, asetettava lapsille ja nuorille rajat, mikä kertoo, että välitämme heistä aidosti. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee tulla rakastetuksi. Yhdenkään lapsen paikka ei ole viettää iltoja jatkuvasti kadulla.

Tarvitsemme resursseja, välittäviä aikuisia, opettajia päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin. Tarvitsemme yhä enemmän paikkoja, missä lapsi tai nuori kokee osallisuutta. Jos emme voi tarjota heille harrastusta, on selvää, että osallisuutta ja hyväksyntää haetaan jengistä. Sen myötä kasvaa riski siihen, että nuori ajautuu rikosten tielle. Sitä me vastuulliset vanhemmat emme halua.

Varmasti syitä huolestuttavaan kehitykseen on lukuisia. On välttämätöntä paikata osaamisvajetta myös työperäisellä maahanmuutolla ja samaan aikaan meidän tulee huolehtia Suomeen sodan jaloista tulleista turvapaikanhakijoista, joiden määrä uhkaa vain kasvaa. Turvallisuuden tunteeseemme vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspoliittinen epävarmuus sekä kasvavien ongelmien, kuten inflaation ja energia- ja ruokakriisin puristuksessa valtion, kuntien ja 1.1.2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueidenkin talouden haasteellinen tilanne, syntyvyyden lasku ja ikääntyvien määrän samanaikainen kasvu. Kasvavien ongelmien vuoksi nousee myös esille tarve kasvattaa valtion perusrahoitusta useammalla sektorilla. Ongelmana on rahojen riittävyys ja arvovalinta siinä, mihin päätämme yhteiskuntana panostaa. Inhimillinen pääoma on tutkitusti ja näkemykseni mukaan asia, jonka kautta paraneva kansantalouden tehokkuus näkyy ajan oloon parempana tuottavuutena. Siksi meidän kannattaa juuri nyt panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.

Rikollisuus on lainvastaista. Lainvastaiset teot on tuomittava. Ikävistäkin asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja puututtava huonoon käytökseen heti. Myös rangaistukset ovat osa välittämistä. On oikein tuntea, jos on tehnyt väärin ja kärsiä siitä seuraukset. Rangaistuksilta ja seurauksilta on mahdollista välttyä, jos saa kokea jo lapsuudessa hyväksyntää, rajoja, lämpöä ja lempeä. Nuorisorikollisuuden ehkäisyssä koen kuitenkin keskeiseksi tavoitteeksi sen, että jokainen lapsi, nuori, syntyperäinen tai maahanmuuttaja tulee osalliseksi yhteisöämme ja voi kokea kuuluvansa joukkoomme hyväksyttynä kansalaisena. 

Pidetään Kerava elinvoimaisena

Keskiviikko 9.6.2021 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitus julkaistiin Keski-Uusimaassa 9.6.2021 mielipidekirjoituksena Vaalikynästä-palstalla.

Pidetään Kerava elinvoimaisena

 Panostus lapsiin, nuoriin, kasvatukseen, sivistykseen ja kulttuuriin muodostaa elinvoimaisen kunnan ja kaupungin kivijalan.

Perheiden asiat vauvasta vaariin ovat kuntavaalien kestopuheenaiheita. Niin pitääkin olla. Yhteiskunnan peruspilari, sydän on perhe.

Keravalla kuntalisä osana kotihoidon tukea on tärkeä säilyttää nykyisellään ja antaa vanhemmille mahdollisuus valita oman tilanteensa mukaan, hoitaako pienen alle 1 vuoden ja 9 kuukauden olevan lapsensa kotona vai viekö lapsensa varhaiskasvatuksen laadukkaiden palveluiden piiriin.

Lisäksi pitää muistaa, että laadukas varhaiskasvatus ja koulutus sen eri asteilla muodostavat tukevan ja kestävän kivijalan myös perheiden näkökulmasta. Sen päälle on hyvä rakentaa muita palveluja.

Kuntoliikunnan ja liikunnallisen elämäntavan sekä paikallisen kulttuurin edistäminen kaikenikäisille ja kaikin tavoin on tärkeää. Liikuntaharrastuspaikkojen kunnosta huolehtiminen ja uusien liikuntapaikkojen rakentaminen tarvittaessa on tärkeää.

Skeittiparkki on asia, joka jakaa mielipiteitä. Tosi asia on, että nuoret tarvitsevat monipuolisia harrastuspaikkoja. Voisiko skeittiparkin sijoittamista Keravalle vielä miettiä esim. Keskuskoulun kentän eteläpäätyyn?

Myös paikallisen kulttuurielämän, taiteen ja taideopetuksen, Keravan musiikkiopiston, kirjaston, Sinkan ja Keravan museon tukeminen ja kehittäminen on välttämätöntä ja tärkeää meille keravalaisille. Pidetään Kerava elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Tuomo Suihkonen, Keravan Keskustan kuntavaaliehdokas, luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, opettajien edunvalvoja OAJ:n yhdistystoiminnassa ja OAJ:n valtuustossa