Tulevaisuuden kestävä Suomi koetuksella

Sunnuntai 12.2.2023 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitus julkaistiin Keski-Uusimaassa kolumnina 29.1.2023

Tulevaisuuden kestävä Suomi koetuksella

Pihla Loulan kirjoitus Helsingin Sanomissa nostatti esiin viime vuosina paljon kysymyksiä herättäneen asian oppimistulosten romahtamisen syistä Suomessa. Kirjoituksessa tuotiin esille oppimistulosten jatkuva huononeminen, mutta samalla ihmeteltiin, ettei kukaan tunnu tietävän, mistä moinen murheellinen kehitys johtuu? Kirjoitukseen oli haastateltu sosiologian tutkijaa Hannu Lehteä ja akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aroa, jotka eivät hekään löytäneet helppoa selitystä laskusuunnalle. Suomen Pisa-ihme on sammunut, vai onko? Ehkä kuitenkin pieni hiillos ihmeestä on yhä kytemässä kiitos maailman parhaiden opettajien, mutta kuinka saamme tuon hiillokseen uudestaan syttymään ja sivistyksen roihuamaan, kuten tapahtui peruskoulu-uudistuksen jälkeisinä vuosikymmeninä Suomessa. Tähän työhön tarvitsemme edelleen tulevaisuuteen uskovia tulenkantajia, opettajia ja laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin panostavia päättäjiä.

Yksi syy oppimistulosten heikkenemiseen on yhteiskunnassa tapahtuva eriarvoistuminen. Etenkin poikien heikompi koulumenestys on asia, johon tulisi nyt pikaisesti alkaa etsiä syitä ja keksiä ratkaisuja siihen, miten pojat saataisiin oppimaan paremmin. Poikien heikompi koulumenestys enteilee heille huonompaa tulevaisuutta sekä opiskeluun, työhön että pariutumiseenkin. Tällä taas on merkitystä lisääntymisenkin kannalta. Kovaa vauhtia ikääntyvä Suomi tarvitsee syntyvyyden selvää kasvua. Ikäihmisten kasvava joukko puolestaan tarvitsee osaavia apukäsiä, hoitajia, lääkäreitä ja monenlaisia palveluita. Sekään ei onnistu ilman osaamista, jonka edistämiseen Suomi tarvitsee opettajia, opetusalan rautaisia ammattilaisia.

Viimeiset kyselyt kertovat maailmaa ravisuttelemien kriisien, kuten koronan, sodan, energiakriisin ja inflaation vaikutuksista kansalaisten hyvinvoinnille. Puhutaan yleisesti oppimis- ja hyvinvointivajeesta. Saadaksemme näkyvillä olevat vajeet paikattua, tarvitsemme hyvinvoivia ja osaavia työntekijöitä valtiolle, kuntiin ja hyvinvointialueille. Nyt on laitettava veto- ja pitovoimatekijät kuntoon ja samalla varmistettava, ettei Suomi hölmisty. On laitettava kaikki paukut siihen, että koulutus varhaiskasvatuksesta alkaen nousee tulevien vaalien yhdeksi pääpuheenaiheeksi. Perheillä on päävastuu kasvatuksesta ja samalla niiden kasvatustehtävää ja myös opettajien työtä tulee tukea entistä vahvemmin esim. oppilas- ja opiskelijahuollon toimenpitein. Kouluterveydenhoidon, kuraattori- ja psykologipalveluiden tulee pysyä tiiviinä osana mukana oppilaitosten arkipäivässä.

Valmistuttuani 2001 luokanopettajaksi uskoni suomalaiseen koulutukseen ja hyvinvointiyhteiskuntaan oli luja. Noin 20-vuotisen opetusalan kokemukseni pohjalta olen nähnyt Suomen Pisa-tulosten romahduksen verrattuna siihen, kun olimme maailman johtava koulutuksen mallimaa. Koulutusleikkaukset, kolmiportaisen tuen lakiuudistus ja erilaiset kehittämisintoilut ja hankehumpat ovat minulla olevan kokemukseni mukaan vaikuttaneet oppimistulosten heikkenemiseen Suomessa. Nämä edellä mainitut ovat varmasti myös osasyy opettajien työstressin lisääntymiselle ja työn ilon vähenemiselle. Kun jo nuorilla työntekijöillä, opettajillakin on työuupumusta, on tilanne hälyttävä.

Päättäjät ja työnantajat, haastan teidät Urheilugaalan merkeissä kunnon kiriin, joka palauttaa sivistysmaamme Suomen opetuksen arvostuksen huipulle ja oppilaiden osaamisen 2000-luvun alun tasolle. Koulutuksen perusrahoituksen palauttaminen koulutusleikkauksia edeltävälle ajalla on nyt enemmän kuin tarpeen.  

Opettajamitoituksen avulla voidaan vähentää työkuormaa ja turvata mahdollisuus keskittyä perustyöhön. Hoidetaan palkkaus kuntoon palkkaohjelmalla, tuetaan opettajia ja kaikkia osaajia muutosten keskellä riittävällä täydennyskoulutuksella, työnohjauksella ja mentoroinnilla. 

Tehdään yhdessä Suomesta maailman paras paikka oppia, opettaa ja tutkia! Ratkaisuja löytyy – onko päättäjillä ja työnantajilla tahtoa turvata yhdessä tulevaisuuden kestävä Suomi.

Tuomo Suihkonen

eduskuntavaaliehdokas

luokanopettaja ja pääluottamusmies

Keravan kaupunginvaltuutettu, Vantaa-Keravan aluevaravaltuutettu

Keskustan Uudenmaan piirin pj.

OAJ:n valtuutettu

Arvoisa Keskustan puoluekokousväki

Lauantai 11.6.2022 - Tuomo Suihkonen

Uudenmaan piirin puheenjohtajan puheenvuoroni 11.6. Keskustan puoluekokouksessa Lappeenrannassa

Arvoisa Keskustan puoluekokousväki

Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin. Täällä kukkaan puhkeaapi tiede, taidekin. Näin kajahti jo 100 v. sitten Sibeliuksen säveltämin nuotein. Laulussa nostetaan esille sivistyksen painoarvo ja merkitys. Se on puolueemme ja koko yhteiskuntamme tärkeä perustus. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat sivistyksemme kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa perheiden, työikäisten ja ikäihmisten osaamista ja hyvinvointia. Uudenmaan menestys on keskeinen koko Keskustan kannatukselle ja menestykselle tulevaisuudessa. Siksi kiitän Keskustaa siitä tuesta, mitä olemme puolueelta saaneet.

Nykyinen varapuheenjohtajanme, kaupunkipolitiikassa ansioitunut, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt ja sen perinpohjin tunteva Riikka Pakarinen on osaava, kokenut ja turvallinen valinta varapuheenjohtajaksi näinä epävakaina aikoina. Hänellä on kykyä ja osaamista nähdä laajasti tulevaisuuteen. Hän luo olemuksellaan energiaa ja samalla vakautta ja on keskeinen tekijä tuomaan Keskustan tulevaisuuden kannalta tärkeän pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan näkemystä Keskustaan ja samalla yhdistämään laajasti koko puoluekenttäämme valtakunnallisesti.

Opetusalan asiantuntijana nostan koulutuksen keskeiseksi teemaksi tuleviin eduskuntavaaleihin ja haluan korostaa sen merkitystä koko hyvinvointiyhteiskuntamme menestystekijänä. Koulutuksen ja tieteen rahoituksen kasvattaminen, panostus lapsiin, nuoriin, opiskelijoihin ja työntekijöihin kasvaa korkoa tulevina vuosina. Se näkyy samalla ikääntyvienkin hyvinvointina. Opettajat auttavat kasvavia lapsiamme ja nuoriamme ymmärtämään, mitä on kotimaisen ruoan merkitys, mitä merkitystä on isänmaan uskottavalla puolustuksella, yhteisöllisyydellä, metsiemme ja ympäristömme suojelulla, ikääntyvien huolenpidolla jne. Hyvinvointia ja samalla tulevaisuutta rakennamme kaikki yhdessä tässä ja nyt!

Pidetään Kerava elinvoimaisena

Keskiviikko 9.6.2021 - Tuomo Suihkonen

Kirjoitus julkaistiin Keski-Uusimaassa 9.6.2021 mielipidekirjoituksena Vaalikynästä-palstalla.

Pidetään Kerava elinvoimaisena

 Panostus lapsiin, nuoriin, kasvatukseen, sivistykseen ja kulttuuriin muodostaa elinvoimaisen kunnan ja kaupungin kivijalan.

Perheiden asiat vauvasta vaariin ovat kuntavaalien kestopuheenaiheita. Niin pitääkin olla. Yhteiskunnan peruspilari, sydän on perhe.

Keravalla kuntalisä osana kotihoidon tukea on tärkeä säilyttää nykyisellään ja antaa vanhemmille mahdollisuus valita oman tilanteensa mukaan, hoitaako pienen alle 1 vuoden ja 9 kuukauden olevan lapsensa kotona vai viekö lapsensa varhaiskasvatuksen laadukkaiden palveluiden piiriin.

Lisäksi pitää muistaa, että laadukas varhaiskasvatus ja koulutus sen eri asteilla muodostavat tukevan ja kestävän kivijalan myös perheiden näkökulmasta. Sen päälle on hyvä rakentaa muita palveluja.

Kuntoliikunnan ja liikunnallisen elämäntavan sekä paikallisen kulttuurin edistäminen kaikenikäisille ja kaikin tavoin on tärkeää. Liikuntaharrastuspaikkojen kunnosta huolehtiminen ja uusien liikuntapaikkojen rakentaminen tarvittaessa on tärkeää.

Skeittiparkki on asia, joka jakaa mielipiteitä. Tosi asia on, että nuoret tarvitsevat monipuolisia harrastuspaikkoja. Voisiko skeittiparkin sijoittamista Keravalle vielä miettiä esim. Keskuskoulun kentän eteläpäätyyn?

Myös paikallisen kulttuurielämän, taiteen ja taideopetuksen, Keravan musiikkiopiston, kirjaston, Sinkan ja Keravan museon tukeminen ja kehittäminen on välttämätöntä ja tärkeää meille keravalaisille. Pidetään Kerava elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Tuomo Suihkonen, Keravan Keskustan kuntavaaliehdokas, luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, opettajien edunvalvoja OAJ:n yhdistystoiminnassa ja OAJ:n valtuustossa